torstai 12. syyskuuta 2013

Onko mahdollista löytää järkevän terve kultainennoutaja?

Yksi lempiroduistani on kultainennoutaja. Kultainennoutaja on hyvinkin sairas koira, suoraan sanottuna se on sisäsiittoinen. Sillä esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia. Kannattaako sellaisen hankkimista suunnitella ja jos suunnittelee niin kuinka se kannattaisi tehdä? Haluaisin että koira on mahdollisimman terve ja elää mahdollisimman pitkään.

Olen ajatellut että kultaisennoutajan hankkiminen voisi olla mahdollista moninaisilla tutkimustoimilla. Vertaisin koira.netistä ja Englannnin, tarvittaessa muiden maiden tietokantoja sukupuusta. Sukulaisiin sitten perehtyisin erityisesti terveyden osalta. Kuinka kauan koirat ovat eläneet? Mitä sairauksia on ilmennyt? Minkälaiset ovat lonkka, kyynär, silmä tutkimustulokset. Minkä verran syöpiä löytyy suvusta? Ovatko koirat lisääntyneet hyvin? Onko suvussa yhdistetty koiria monesta maasta, jolloin olisi todennäköisyyttä paremmalle monimuotoisuudelle. Tietysti kasvattajaehdokkaat tulisivat tutkituiksi ja haastatelluiksi koirien terveyden, luonteen, kasvatusperiaatteiden osalta.

Lisäksi käyttötuloksetkin kertovat taipumustaidoista.

Sitten haalisin kasaan mitä sairauksia geneettisesti on kultaisillanoutajilla paikannettu ja onko niihin testejä, ja olisiko mahdollista hankkia koira, joka on nuo taudit ainakin jo välttänyt. Muutenkin olisi hyvä että koira olisi mahdollisimman monipuolinen perimmältään. Kaukaa yhdistetyt vanhemmat. Pieni sukusiitoskerroin.

Vanhempien pitäisi olla melkoisen terveitä ja tietysti hyvä luontoisia.

Koiran itsessään tulisi olla kevytrakenteinen, kullanvärinen (kultainennoutaja), terverakenteinen, hoikkarakenteinen, liioittelematon, järkevän turkin omaava. Ei 40 kiloista raskasta koiraa, jonka nivelet kärsivät ja joka ei voi liikkua yhtä ketterästi kuin esi-isänsä ja jonka turkki on paksu ja liioiteltu ja jonka alla iho helposti tulehtuu.. Ei raskastekoista päätä, eikä lyhäkkää kuonoa. Metsästystaipumukset omaava alkuperäistarkoituksinen koira.

Löysin ainakin muutaman tautilöydöksen jo kultaisillenoutajille:
iktyoosi geenivirhe paikannettu
http://www.koirangeenit.fi/?x136493=164716
ainakin yksi perinnöllisen verkkokalvon rappeuman geenivirhe paikannettu
http://www.koirangeenit.fi/?x136493=148886

Onkohan Golden Ring tehnyt jotain näillä tutkimustuloksilla?Täytyypä kysyä.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Kissat ja koirat

Monella on nykyisin sisäkissoja ja samassa perheessä myös koiria. Kuinkahan hyvin tämä yhdistelmä toimii?

On olemassa kissan ja koiran välistä ystävyyttä.


Mutta varmaankin useammin käy niin, että koira jahtaa kissaa eikä kissa voi olla vapaasti omassa kodissaan, sisäkissan tapauksessa kyse on sitten koko kissan elämänpiiristä. Vaikka koira ei olisi satuttanut kissaa, tai kissa tässä vaiheessa puolustautuu kynsimällä, voi silti kissan elämä olla hyvinkin levotonta. Koska kissa on myös saaliseläin saalistajan lisäksi, se suhtautuu jahtaamiseen hyvin vakavasti. Kissa voi sitten liikkua kotona varovasti, olla hiljaisempi, eikä se voi levätä tai leikkiä rauhassa.


Miltä kissa vaikuttaa? Onko se levollinen ja tyytyväinen vai onko sillä varovainen ja pelokas ilme? Suhtautuuko koira kissaan kuin toiseen koiraan, vai kuten saaliseen?


Mitä sitten tehdä? No, kaikissa tapauksissa ei ole varmasti järkevää pitää näitä eläimiä yhdessä. Mutta tilanne voi helpottua opettamalla koiralle johdonmukaisesti että kissojen jahtaaminen ei ole sallittua, kissoille voi järjestää paljon oleskelupaikkoja sellaisille paikoille jonne koirat eivät pääse.


On tärkeää tarkkailla kaikkien kodin eläinten henkistäkin hyvinvointia ja ajatella eläinten parasta, voivatko kaikki eläimet elää yhdessä onnellisesti vai kärsiikö joku osapuoli?


Minusta ihannetapauksessa kissat saisivat liikkua vapaana ulkona, maaseudun rauhassa. Koirille kissojen jahtaus tai minkäänlainen kiusaaminen ei olisi sallittua. Kissoilla olisi tällöin hyvä mahdollisuus saada rauhaisa elinpiiri ja koirilla samoin.

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Eläinlääkärin suosittelemaa ravintoa

Eläinlääkäri on eläinten terveydenhoidon asiantuntija. Monet eläinruokamerkit mainostavat itseänsä eläinlääkärien suosittelemana, eläinlääkärien kehittämänä tms. Eläinklinikan pitäminen kytkeytyy yleensä vahvasti eläinruokien myyntiin. Yleisimmät merkit ovat Royal Canin ja Hill´s, ja paljon muitakin on.

Edellisessä postauksessa mainittu Minni-kissa sairastui vakavasti. Tutkimuksissa ei löytynyt muuta syytä kuin kohollaan oleva verensokeri. Niimpä eläinlääkäri sanoi että laitetaan Minni diabeetikkoruokavaliolle.


Kuten olen maininnut, kissa on lihansyöjä ja sen ravinnon pitäisi koostua lähes yksinomaan lihasta, tarkemmin ottaen ravinnon pitäisi olla koostunut samoin kuin kissan luonnonmukainen ravinto, esim. hiiri.


Kun sitten tarkastelemme eläinlääkärin Minnille määräämää "lääkeruokaa", näemme että tämä ruoka sisältää hyvin paljon viljaa. Hill´s ei suostu kertomaan tuotteidensa lihapitoisuutta.


Prescription Diet™ Feline w/d™ sisältää

Kanan- ja kalkkunanlihajauho, jauhettu maissi, maissigluteenijauho, selluloosa, jauhettu riisi, lihauute, eläinrasva, kaliumkloridi, kasviöljy, L-karnitiini, kalsiumsulfaatti, dikalsiumfosfaatti, tauriini, suola, vitamiinit ja hivenaineet. Sisältää EU:n hyväksymiä antioksidantteja.

Mielestäni kissanruoka joka sisältää paljon muuta kuin lihaa, ei voi olla kissalle terveellistä. Mielestäni on terveellistä ruokkia kaikkia kissoja kaikissa elämän ja terveydenvaiheissa mahdollisimman luonnonmukaisesti lihapitoisella ravinnolla.


Virstakiviongelmaisille kissoille, joiden ongelma liittyy siihen että kissa saa liian vähän nestettä, tarjotaan syötäväksi kuivia nappuloita "erityiskoostumuksella". Kissa saa luonnostaan tarvitsemansa veden suurimmaksi osaksi syömästään ravinnosta, eikä kuivaruokaa syövä kissa juo sitten tarpeeksi suhteessa ruoan kuivuuteen. Diabeetikko, jonka ei tulisi saada liikaa hiilihydraatteja laitetaan syömään paljon viljaa. Ylipainoinen kissa voi saada vähärasvaista ja korkea hiilihydraattista ruokaa, kun nimeomaan korkea rasvanmäärä on kissalle tärkeää ja liiat viljat/hiilihydraatit lihottavat.. Esimerkkejä riittää.


Klinikoilla myydyt ruoat ovat lisäksi hyvin kalliita. Jos lemmikinomistaja tarjoaisi kissalle laadukasta ruokaa, se ei maksaisi enemmän ja lisäksi säästyttäisiin sairaudenhoitokustannuksilta, kun kissa pysyisi terveempänä. Ruokaa voi myös tehdä itse.


Eläinlääkärit ovat perehtyneitä eläinten sairauksiin, eivätkä niinkään paljoa välttämättä eläinten ravitsemukseen. Opiskeluaikana eläinruokafirmat pyrkivät saamaan lääkärit puolelleen koulutuksella ja lahjoilla. Eläinlääkärit eivät itse siis välttämättä tiedä mitä ovat myymässä. Mutta onneksi löytyy myös lääkäreitä jotka ovat perehtyneet asiaan ja suosittelevat potilaille oikeasti terveellistä ruokaa.


Tärkeää on olla itse kriittinen ja tarjota eläimille laadukasta niille kuuluvaa ruokaa. Ethän itsekään syö jätteitä.

Kissalle teurasjätteitä ja viljaa?



Onkohan olemassa tutkimusta siitä miten huonolaatuinen ravinto vaikuttaa kissojen terveyteen? Luulisin että esim. virtsatieongelmat ovat melkein kokonaan huonon ravinnon syytä. Kuinka voimme syöttää lihansyöjälle pääasiassa viljaa ja teurasjätteitä?! Tähän on tultava muutos!


Esimerkki tyypillisen kissanmärkäruoan (tämän tapaisia ovat esim. Whiskas, Kitekat) koostumuksesta:


Lihaa voi olla jopa vähemmän kuin tuo 4%, koska esim. Kitekatin märkäruoka sanoo "Koostumus: Lihaa ja lihaperäisiä tuotteita (josta 4% häränlihaa)" Joka tapauksessa määrä on tuhottoman pieni.

Kissanruokaa mainostetaan niin että tulee mielikuva laadukkaasta ruoasta, jonka sisällystä ei melkein tarvitsisi lukea. Aina kissalle ruokaa valittaessa, tulee katsoa ruoan sisältö. Jos et halua kiinnittää huomiota joka yksityiskohtaan, katso ainakin paljonko ruoassa on lihaa. Mitä enemmän, sen parempi.

Ruoassa näyttää olevan lihapaloja hyytelössä, mutta todellisuudessa on kyse jauhetusta massasta jossa on esim. 4-8% lihaa tai vielä vähemmän ja enimmäkseen massassa on teurasjätteitä ja viljaa.
Näyttää lihalta, mutta ei ole sitä.



Kun kysyt ruoan lihapitoisuutta Hill´siltä tai Royal Caninilta, vastausta ei tule. 
Hill´s: "Valitettavasti Hill's ei ilmoita Prescription Diet tuotteiden lihaprosentteja, koska PD tuotteet ovat eläinlääkärin suosittelemia, ja niissä (kuten nyt ruuissa yleensäkin) huomattavasti tärkeämpää olisi ruuan proteiinipitoisuus. Verrattaessa eri ruokia keskenään tulisikin juuri verrata niiden proteiinipitoisuutta kuiva-aineessa, valitettavasti tosin kaikilla valmisteilla tätä ei ilmoiteta."
Royal Canin:"Royal Canin ei julkaise tietoja ruokien lihapitoisuudesta. Meille tärkeintä on kissojen terveellinen ravitsemus ja tällöin ei voi tarkastella pelkästään lihapitoisuutta"

Todellisuudessa lihansyöjän ravitsemuksessa tulisi kiinnittää huomiota nimeomaan siihen lihanmäärään. Todellisuudessa Hill´s ja Royal Canin, sekä muut firmat haluavat käyttää ruoissaan mahdollisimman edullisia ainesosia, eli viljaa paljon. Tämä halutaan sitten salata mainostuksen alle. Yritykset eivät siis välitä lemmikkien hyvinvoinnista ollenkaan. Älä tue tällaista toimintaa, vaan valitse hyvä ruoka!

Minni kissa, pian 11 vuotta, leikattu naarasmaatiainen, sisäkissa. On syönyt enimmäkseen Royal Canin Indoor 27 raksuja sekä Whiskasin märkäruokia elämänsä aikana. Sitten Minni sairastui ja tutkimuksissa ei löytynyt selkeää syytä. Luulen että syy on Minnin ruokavaliossa. Siihen täytyy tulla parannus. Minnin ruokavalio on nyt entistä lihapitoisempi, tästä kerron toisessa postauksessa tarkemmin..

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tyytyväinen koira

perushoito+ liikuntaa vapaana + henkistä työtä = tyytyväinen koira

Tuossapa peruskaava siiten miten koirasta tulee tyytyväinen. Tämän sisältö vaihtelee suuresti riippuen rodusta ja yksilöstä. 


Tarkemmin


perushoito = pissilenkit 3-5 kertaa päivässä n. 15 minuutin kestoisia ja hihnalenkki ½h-1h


liikuntaa vapaana= ulkoilua vapaana esim. metsässä tai pihalla, tai paremman puutteessa koirapuistossa, jossa pääsee ilman hihnaa liikkumaan ulkona kaupungissakin. Tämä on sinänsä yksinkertaista, mennään ulos sopivaan paikkaan ja päästetään koira irti ja koira saa parasta tekemistä mitä se melkeimpä voi saada ihan itsestään.


henkistä työtä= metsästystyö, agility, toko, muu harrastaminen, pulmapelien ratkominen (esim. eläinkaupat pulmapelit kuten pallo jonka sisällä on nappuloita varten labyrintti, ruokaa pahvirasian sisässä auki revittäväksi, ruoan piilotus asuntoon tai ulos..), koirapuistossa henkinen aktivoituminen toisten koirien kanssa touhutessa, pallonnoutoleikit, reviirin partiointi pihalla, ym.


Vaikuttaa siltä että on olemassa koiria jotka voivat hyvin hyvinkin pienellä vaivalla. Näitä ovat esim. chihuahua ja bichon frise tyyppiset koirat. Sitten on koiria joiden henkistä ja fyysistä toiminnantarvetta on erittäin vaativaa tyydyttää, kuten bordercollie, bretoni..


Kuinka nämä vaatimukset menevät eri roduissa ja eri yksilöillä? Kuinka paljon joku tietty rotu sopii tietylle ihmiselle ja tietty ei? Koirien sisällä on yllättävänkin suuria eroja.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Eläimet kirjallisuudessa eri aikoina

1800-luvulla Sakarias Topelius lastentarinoissaan antoi eläimille oman merkittävän osansa. Eläinten puhetta ja tunteita ilmaistiin ja tuotiin esille että ne olivat osa jumalan valtakuntaa ja että oli tärkeää kohdella niitä hyvin. Luonnon petoja Topelius ei kuitenkaan suojellut. Linnut lauloivat kesäisin ylistäen kaunista luojan luomaa valtakuntaa. Luonto on kaunis, elävä, tunteva ja ihmeellinen. Se ansaitsee huolenpitomme ja ymmärryksemme. Kun lukee Topeliuksen lämpimästi kirjoitettuja satuja on hyvä huomata miten eläimillä on niissä oma osansa ja miten oikein ne usein kuvataan tuntevina, älykkäinä olentoina. Uskonnollisuus on Topeliukselle tärkeää ja upea luonto kuvaa jumalaa Topeliukselle hyvin. 

1900-luvulla Konrad Lorenz kuvaa koiria älykkäinä eläiminä ja on ilmeisesti omasta mielestään hyvin tietävä ja tieteellinen henkilö. On aina ilo lukea eläinten sattumuksista ja niiden tunteista mielenkiintoisissa tarinoissa. Kuitenkin Lorenz vie älyllisyyden eläimissä vielä eri tasolle, hänelle eläimet ovat hyvin inhimillisiä. Lorenzin mielestä eläimet juonittelevat, kyräilevät, kostavat, eivätkä ole niin viattomia mitä sanotaan. Lorenz ymmärtää hyvin eläinten mieltä mutta kuitenkin eivätkö eläimet ole erilaisia mitä Lorenz kuvaa?


2000-luvulla koulun oppikirjoissa eläinten älyllisyys ja tunteet ovat hyvin varovaisesti käsitelty aihe. Henkisten ominaisuuksien arvioimisen vaikeus tieteellisesti on tehnyt vaikutuksensa. Saamme ihailla tapauksia eläinten oppimiskyvystä ja luonnon moninaisuudesta, mutta henkiset asiat jäävät varjoon. Onneksi tätäkin asiaa tutkitaan. Käsitys eläimistä jää taas vajaaksi.


Parhaiten eläimiä kuvataankin kirjallisuudessa silloin kun kertojana on eläimen omistaja joka on oppinut ymmärtämään eläimen mielenliikkeitä. On  hyvin mielenkiintoista lukea tällaisia kertomuksia. 


Kuitenkin eläinten ymmärrys ja luonne tapoineen ovat yhä meille mysteeri. Siitä oppii lisää eläimiä seuraamalla. Mutta aina lukee mielellään lisää eläintarinoita koska eläimet ovat niin kiehtovia!


Aiheeseen liittyen


Sakarias Topelius 1818-1898 (alunperin Zacharias Topelius) oli suomalainen kirjailja, toimittaja, historioitsija ja historian opettaja Helsingin yliopistossa. Hän vaikutti voimakkaasti suomalaisen kulttuurin ja isänmaallisuuden puolesta ja piti tärkeänä erityisesti suomalaisten lasten hyvää kasvatusta, johon hän pyrki kirjoillaan lapsille. Hänen teoksiaan joita tässä on tarkasteltu ovat mm. Lukemisia lapsille- sarja (julkaistu ruotsiksi vuodesta 1865 alkaen) ja Luonnon kirja(1868), joka oli hyvin kauan luonnontieteiden oppikirjana ala-asteikäisille lapsille Suomessa, muistaakseni jopa vielä 1900-luvun alussa.


Konrad Lorenz oli itävaltalainen lääkäri, biologi ja etologi. Tässä on tarkasteltu kirjoja

Koiran elämää (alunperin ilmestynyt 1950) ja Eläimet kertovat: Eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana (ilmestynyt alunperin 1949).

Kirja-arvostelu David Taylorin teoksesta

Englantilaisen eläinlääkäri David C. Taylorin alunperin 1976 julkaisemassa kirjassa "Kun elefantilla oli hammassärky" on mielenkiintoisia tarinoita eläintarhaeläinten sairauksien hoidosta ennen vanhaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat ymmärtääkseni 50- ja 60-luvuille. Luultavasti osa asioista on keksittyä. On mielenkiintoista saada tietää lisää esim. antilooppien, tiikerin ja kamelien käyttäytymisestä. Taylor kertoo että hänestä mielenkiintoisinta on saada työskennellä eksoottisten eläinten parissa niiden sairauksia tutkien ja parantaen. 

Taylor kuvailee kuinka hän on ollut mukana hankkimassa valaita eläintarhaan. Kun miekkavalas vangittiin Taylor mm. kuvaa valaiden naksuttavan, puhuvan toisilleen. Eläinten älykkyydestä on kirjassa monia esimerkkejä. On myös mielenkiintoista lukea kuinka anestesia ja hoito on suoritettu tuohon aikaan. Taylor puhuu myös eläinesityspuolen eettisestä sivusta. Hän arvostaa eläinten hyvää kohtelua, mutta kuitenkin kannattaa vankeutta näille eläimille.


Eniten kirjassa jääkin mietityttämään kuinka ihminen joka ymmärtää noin paljon eläinten älystä ja käyttäytymisestä ja joka ihailee ja kunnioittaa niitä, voi haluta vangita esim. miekkavalaan betonialtaaseen luonnosta, valaslaumasta otettuna?


Kirjassa kerrotaan mm. kiravista, keihäsantiloopista, orangista, valaista, norsuista, tiikeristä..