Huippukasvattajat?

Pekka Hannulan ja Marjo Nygårdin kirja Kansainvälinen kasvattajakirja on esitelty seuraavasti "22 eri koirarodun huippukasvattajaa seitsemästä eri maasta kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan kasvattajina. Kirja auttaa sekä kokeneita että kokemattomia kasvattajia omassa kasvatustyössään."

Mielenkiinnosta koirankasvatukseen luin kirjan ja valitettavasti jouduin pettymään.

Suurin osa kirjassa mainituista kasvattajista oli tehnyt pentuja isä ja tytär- yhdistelmästä ainakin kerran. Usein kun kunkin kasvattajaosion aluksi kasvattaja esitteli oman rotunsa hän keskittyi paljon kuvailemaan koiran ulkonäöllisiä piirteitä, tuntuu että henkisiä ja käyttöomiaisuuksia ei arvostettu tarpeeksi.

Vaikutti siltä että kasvattajat eivät ymmärtäneet rotunsa huonoa terveystilannetta, esim. englanninbulldogeilla.

En ole varma tarjosiko yksikään kirjan kasvattajista metsästysmahdollisuutta metsästysrodulleen. Esimerkiksi mainittakoon yhdysvaltalainen norjanharmaahirvikoirakasvattaja, jonka mukaan siellä hirvenmetsästys oli kiellettyä. Weimarinseisojatkaan eivät kirjan kasvattajilla päässeet metsälle. Englantilaisen suomenpystykorvakasvattajan mukaan Englannissa ei harrastettu suomenpystykorvien tyylistä metsästystä. Ja niin edelleen. Miksi ottaa koira jos sille ei tarjota sitä käyttöä mihin se on jalostettu? Ja miksi kasvattaa näitä koiria vielä lisää sitten? Miksi ei ottaa ja kasvattaa koiraa suoraan sopivaan käyttötarkoitukseen?

Lyhyesti sanottuna sain vaikutelman että pääasia kasvattajilla olivat meriitit. Niitä oli lueteltu pitkät pätkät ja niitä pyrittiin saavuttamaan lisää. Koirien käyttöön ja harrastukseen ei oikein uhrattu aikaa eikä pääsijalla ollut terveyskään. Käsitykseni mukaan pyrittiin jalostamaan rotumääritelmän mukaan kauniita koiria ja menestymään näillä ja siinä samalla pitämään terveys kuosissa. Tietenkin mukana oli myös kiinnostus koiriin.

Hyvä asia oli että useampikin kasvattaja piti siitä että heidän koiransa olivat hyviä perhekoiria ja että he olivat iloisia siitä että olivat saaneet hyvää palautetta koiristaan näiden omistajilta. Hyvää luonnetta arvostettiin.

Minusta tuo on kaikkea muuta kun huippu koirankasvatusta.

Fiksu kananen

Katsoin areenasta dokumenttia kanoista, jossa perehdytään niiden käyttäytymiseen ja älykkyyteen.

Oli mielenkiintoista saada tietää, että kanaemot viestivät poikasilleen silloin kun ne ovat vielä munia emon sisällä.

Ja että kukot houkuttelevat kanoja luokseen näyttämällä niille mistä kohtaa maasta löytää namupalan. Eivätkä kukot syö niitä.

Kävi myös ilmi, että kanoilla eleviestintä on jälleen kerran samantyylistä mitä ihmisilllä, hevosilla, koirilla ja kissoilla - nimittäin tuijotus on uhkaavaa ja päänkääntämisellä voit viestiä ystävällisyyttä. 

Oli myös yllättävää saada tietää että kana voi pihalta napata sammakon tai hiiren. Olisi luullut että ne voivat noukkia hyönteisiä, mutta ei sentään tuon kokoista riistaa.

Varoitusäänet kanoilla on ilmasta tulevalle vaaralle ja maalla liikkuvalle vaaralle erikseen.

Ja niiden näkö on erinomainen! Kuten nyt lintumaailmassa yleensäkin. 
Silmät toimivat itsenäisesti. Toinen silmä voi keskittyä syömiseen ja toinen ympäristön tarkkailuun. Ja liikkeet kanat näkevät erinomaisesti, kaksi kertaa ihmistä nopeammin.

Kanaparvessa on myös hyvin tärkeä rooli kukolla ja kanoilla, niin että kukko huolehtii kanojen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ja on samalla parven johtaja. Kanat ovat mielellään kukon suojeluksessa. Kukko sitten parittelee kaikkien kanojensa kanssa.

Kanat ansaitsevat hyvän elämän alle 20 linnun parvessa, kukkojen johtamana, ulkona reilun kokoisessa tilassa, mahdollisuudet avoinna niiden luontaisen käyttäytymisen toteuttamiseen. Häkissä eikä suurlattiakanalassa tuo ei ole mahdollista.

Linkki ohjelmaan:
http://areena.yle.fi/tv/1123211

Hetkiä vapaudesta

Positiivinen koirankoulutus

Koiria on koulutettu monin eri menetelmin ja niistä varmaankin aiemmin eniten vallalla ollut koulutusmenetelmä perustuu sekä rangaistusten että palkkioiden käyttöön ja ihmisen johtajana oloon. Koulutustapa josta puhun on niin sanottu perinteinen koulutustapa ja se on ollut käytössä vuosikymmeniä. Tässä koulutustavassa korostetaan koiran velvollisuutta totella omistajan käskyjä ehdotta. Perinteisessä koulutuksessa esimerkiksi istuminen ja maahanmeno opetetaan laittamalla koira istumaan kädellä avustamalla, menetelmistä riippuen saatetaan myös satuttaa koiraa esimerkiksi nykäisemällä hihnasta. Tässä koira ei opi kannustavassa hengessä ja itse yrittämällä ja kokeilemalla niinkään, vaan esimerkiksi pakottamalla.  Tässä menetelmässä koira ei välttämättä ole oppinut asiaa, mutta sitä pidetään tottelemattomana tai dominoivana ja sitä rangaistaan. Esimerkiksi hihnassavetämisongelmaa pyritään hoitamaan nykimällä koiraa hihnasta sen sijaan että opetettaisiin millaista käytöstä haluamme koiralta ja palkitsisimme siitä. Menetelmässä kiellot korostuvat ja ne mitä koira tekee oikein jätetään useimmiten huomiotta(esimerkiksi sisäsiisteyskasvatus).

Tämä perinteinen koirankoulutusmenetelmä perustuu suurilta osin siihen ajatukseen, että koira polveutuu suoraan sudesta (Canis lupus) ja että koiran käyttäytyminen voidaan huomattavilta osin rinnastaa suden käyttäytymiseen. Näin edelleen ajateltiin, että koirille olisi luonnollista olla laumanjäsen ja kunnioittaa ja totella arvostettua lauman johtajaa, joka tässä tapauksessa olisi sen ihmisomistaja.

Nykyisten tietojen mukaan susien käyttäytyminen ei ole niin suoraviivaista. Laumaa ei johda susipari, joka olisi "taistellut" tiensä huipulle. Lauma on pikemminkin susiperhe. Lauma koostuu yleensä vanhemmista ja näiden jälkeläisistä ja lisäksi laumassa voi olla vaihtelevan ajan muitakin jäseniä, kuten vanhempien sukulaisia. On luonnollista, että vanhemmat ovat pentujen johtajia ja että vanhemmat sisarukset ovat nuorempien johtajia, tähän ei tarvita väkivaltaista välien selvittelyä tai voimanosoitusta. Käsitys susien alfaparista on siis vanhentunut.

 

Upeita, erittäin älykkäitä susia pidetään ympäri maailman vangittuina ihmisten takia. Sudet ovat hyvin menestynyt laji ja ainoa este niille ovat ihmiset, jotka tappavat niitä,  vahingoittavat ja rajoittavat niiden elinypäristöjä. Suomessa susi on erittäin uhanalainen, susia on maassamme arviolta 150-160 yksilöä. Susien salametsästys on halveksuttavaa.

Se, ovatko koirat polveutuneet susista on myös nykyaikana kiistelty näkemys. Joka tapauksessa koiralaji on yksi monista koiraeläinlajeista. Koira on voinut syntyä esimerkiksi useista koiraeläinlajeista.

Ajattelipa koiransa omistaja olevansa koiralleen vahva johtaja susien tapaan tai koiran ystävä, sillä ei ole niin merkitystä, vaan näillä seikoilla: ihmisen tulee kouluttaa positiivisesti, ihmisen ja koiran välisen suhteen tulee olla hyvä, ihmisen tulee olla johdonmukainen ja reilu ja koiran tulee tietää, että sen omistaja huolehtii siitä ja että koira voi aina luottaa omistajaansa. Sellainen koulutus ja koirankohtelu, joka luo positiivisia siteitä sinun ja koiran välille syventää suhdettanne. Koira tekee pyyntöjen mukaan ja on onnellisempi koira, kun sillä on luotettava ystävä omistajanaan. Lisäksi koira ei ansaitse huonoa kohtelua ja tietenkin kun voit tehdä jonkun asian ystävällisemmin koiraa kohtaan, se on paras tapa toimia. Jos jokin koulutustapa tuntuu sinusta julmalta tai huonolta, niin sitä ei kannata toteuttaa. On myös tarkkailtava koirasi olemusta, onko se jännittynyt, peloissaan ja muita merkkejä.

Positiivisessa koulutuksessa keskitytään palkitsemiseen rankaisun sijaan. Rankaisua käytetään vähän tai ei ollenkaan ja se asia riippuu myös siitä, kuinka rankaisu ymmärretään. Naksutin on paras koulutusväline. Naksutinkoulutuksessa koira yhdistää naksuttimen äänen ruokapalkkioon. Naksuttimesta tulee koiralle voimakas palkkio, se on voimakkaampi kuin pelkkä makupala tai jokin muu palkkio.  Naksutinkoulutuksessa se hetki jona koira tekee halutun toiminnon merkitään kuin valokuvaamalla naksautuksella. Koira yhdistää oikeat asiat toisiiinsa.  Naksutin ikäänkuin luo yhteisen kielen kouluttajan ja eläimen välille. Naksuttimen avulla voidaan erittäin monia hyvin erilaisia eläimiä. Vääriä toimintoja ei huomioida. Naksutinkoulutuksen perusteet ovat yksinkertaiset, mutta tärkeät hallita oikein, jotta ei pilaa koulutusta. Vaarana on esimerkiksi, että naksautus yhdistyisi väärään asiaan tai että naksautusta käytetään esimerkiksi luoksekutsuna.

Positiivisesti koulutettu koira on itsevarma ja iloinen oppija, joka mielellään toteuttaa pyyntöjäsi ja jota on hyvä kouluttaa. Naksuttimella koulutettu koira tarjoaa kouluttajalle erilaisia temppuja saadakseen omistajan naksauttamaan, tämä on hyvin erilainen tilanne perinteisin koulutusmenetelmin koulutetusta koirasta. Koiran tarjoamaa toimintoa voidaan muokata ja kehittää haluttuun suuntaan. Koko koulutus on aivan erilaista kuin perinteisessä tavassa. Koira myös voi paremmin ja teidän välinen suhteenne on parempi.

Hyviä linkkejä positiiviseen koirankoulutukseen tutustumiseen ja avuksi koulutuksessa:

http://www.canis.fi/artikkeleita/Positiiviseen koirankoulutukseen keskittynyt Canis, jolla on omia kouluttajia, lehti ynnä muuta. Tässä sivulla on Caniksen hyviä artikkeleita koirista ja koirankoulutuksesta.

http://www.koiratarhat.com/29 Koiran koulutus:rankaisuja vai palkkioita? (perehdytään siihen, miksi on parempi käyttää positiivista vahvistamista koulutuksessa, mitä haittaa rankaisuista on ja mitä haittaa ja vaaroja  on eräistä huonoista välineistä koirankoulutuksessa)

http://www.freewebs.com/klikki/ Naksutinkoulutuksen perusteita ja käytännön opastusta alkuun

http://www.silvia.trkman.net/Naksutinkoulutusta toteuttavan agilityssa hienosti menestyneen  Silvia Trkmanin (12-time World Team Member, 10-time National Champion, 2-time World Champion) sivut. Our training kohdassa on tarkemmin hänen koulutusmetodeistaan. Sivuilla on myös videoita tempuista ja muusta mitä hänen koiransa osaavat. Koirat osaavat hienoja temppuja todella paljon. (englanniksi)

Alla brittiläisen koirankouluttaja Victoria Stilwellin artikkeleita ja tietoa positiivisesta koulutuksesta hänen sivuiltaan. Victoria Stilwell kouluttaa positiivisesti, eikä usko johtajuusteoriaan.(englanniksi)

http://positively.com/positive-reinforcement/victoria-stilwell-articles/

http://positively.com/positive-reinforcement/why-positive-reinforcement/

Taatusti hyviä kirjoja positiivisesta koulutuksesta:

• Naksutinkoulutusta koirille / Karen Pryor

• Koira ja delfiini : johdatus naksutinkoulutukseen / Karen Pryor

• Kaimio, Tuire 2007: Koirien käyttäytyminen. WSOY Helsinki.

• Klikkerikirja/Esa K. Viitala

• Etsintäkoira / Esa K. Viitala

Ennenkuin naksutinkoulutusta sovellettiin koiriin, sillä koulutettiin delfiinejä. Altaassa eläviä delfiinejä ei ollut helppo rangaista, eikä rankaisu tuottanut tulosta.  On väärin pitää delfiinejä altaassa vankina. Delfiinit ovat erittäin älykkäitä nisäkkäitä, eivätkä ne voi hyvin vangittuina.  Suomessa delfiinejä on valitettavasti Särkänniemessä. Delfiini on yksi maapallon älykkäimpiä eläimiä ja niillä on ilmeisesti oma äänellinen kielikin, josta emme ole vielä perillä.

 
Lähteet:
kappale 1)
kennelliiton vihko
Viitala K., Esa 2003: Klikkerikirja. Doggy Style kustannus.
kappale 2)
artikkeli Whatever Happened to a Term Alpha Wolf, kirjoittanut  L. David Mech. International Wolf Magazine (winter 2008) (International Wolf Centerin lehti) http://www.wolf.org/wolves/news/iwmag/2008/winter/alphawolf.pdf
Sekä kirjaan Boitani, Luigi & L. Mech, David (toim.) 2003: Wolves: Behavior, Ecology, and Conservation. Kustantaja, julkaisupaikka.
kappale 3) Tietoa koirien alkuperästä lisää mm. näistä lähteistä:
Kaimio, Tuire 2007: Koirien käyttäytyminen. WSOY Helsinki.

Kissan terveellinen ruokinta

Kissan ruoanlaatu on tärkeä asia, jonka kautta voi vaikuttaa siihen, että tärkeä lemmikki eläisi mahdollisimman terveenä ja pitkään. Kannattaa siis ruokkia kissansa mahdollisimman laadukkaalla ruoalla.

Jotkut tarjoavat kissallensa kaupan Whiskasia, Shebaa ynnä muita halpoja ruokia. Monet myös ostavat kissallensa eläinkaupasta esimerkiksi Royal Caninin kuivaruokaa, joka on varsin tyyristä. Silti kummallakaan ravinnolla kissa ei saa parasta mahdollista hoitoa. Mielestäni paras tapa ruokkia kissaa on kotona tehty ruoka, joka on oikein koostettu ravintoarvoiltaan ja joka on lisäaineetonta.  Kotiruoka ei tarkoita ihmisten ruoantähteitä.

Kissa on lihansyöjä, loistava metsästäjä. Sille liha on tärkeämpää kuin esimerkiksi ihmisille ja koirille. Kissa syö luonnostaan pieniä ruoka-annoksia ja usein. Kissa on eläin, joka juo vähän ja saa saa nestettä ravintonsa kautta. Kissalle ihanneravintoa on esimerkiksi hiiri. Hiiren ravintosisältöä on käytetty mallina siitä, mitä kissan ruoan tulisi sisältää. Mirjam Nummisen mukaan hiiren ravintosisältö on seuraava: 70% vettä, 14% proteiinia, 10% rasvaa, 1-2% hiilihydraatteja, alle 1% kuitua sekä hivenaineita.

Kissan lihansyöjän hampaimisto. Suurilla kulmahampaillaan kissa tappaa saaliinsa puremalla sitä yleensä lapaluiden väliin. Kissa ei juurikaan pureskele ruokaansa.

Jos yrittää löytää kissalle hyvää ravintoa kaupan tarjonnasta, tulee näihin asiohin kiinnittää huomio:

Kissanruoissa ainesosat on lueteltu niin että se ainesosa, jota on käytetty eniten on ensimmäisenä ja seuraavaksi eniten käytetty toisena ja niin edelleen. On hyvin tärkeää että ensimmäisenä listassa on joku liha ja että lihaa on ravinnossa hyvin paljon.

Monet kaupan ja eläinkaupan kissanruoat sisältävät paljonkin kasvisainesosia, kuten soijaa tai viljoja. Kissat eivät voi käyttää hyväkseen kasvisproteiinia. Kissan ravinnossa kasviksia tarvitaan erittäin pieni määrä. Paljon kasviksia kissan ravinnossa on haitaksi. Kasviksista kissa saa kuitua. Kun kissanruoissa mainostetaan niiden sisältävän jotakin terveellisiä kasviksia kuten tomaattia, sen on kissalle yhtä aika tyhjän kanssa. Mieluummin kannattaisi panostaa laadukkaaseen lihaan. Kuitenkin pieni määrä kasviksia ravinnossa on tarpeellista.

Monet märkäruoat sisältävät myös aivan liian vähän rasvaa. Kissa tarvitsee rasvaa ravinnossaan aika paljon, eikä suuremmastakaan kuin kymmenen prosentin rasvamäärästä ole ymmärtääkseni haittaa. Rasva on kissalle tietenkin välttämätön ravintoaine, eikä sitä pidä olla liian vähän. Rasvaa pitäisi olla ainakin 10 prosenttia ravinnossa.

Etsittäessä hyvää kissanruokaa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että siinä olisi tarvittavia vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita. Tauriini on kissalle välttämätöntä. Sitä saa vain lihasta.

Monissa kissanruoissa liha on peräisin eläinperäisistä sivutuotteista ja vain tietyn prosenttiosuuden verran itse kanasta, härästä, ynnä muusta. Eläinperäiset sivutuotteet ovat eläimestä saatavaa heikompi laatuista ainesta, yleisesti käsitettynä roskapaloja. Laadukas kissanruoka ei sisällä näitä. Tällaista ruokaa on vaikea löytää. Eläinperäiset sivutuotteet eivät luonnollisestikaan ole yhtä ravitsevia kuin aito liha.

Monet kissanruoat sisältävät haitallisia lisäaineita, kuten säilöntäaineita ja väriaineita. Kaikkein turvallisinta ja terveellisintä ruokaa on sellainen, jossa noita ei ole. Esimerkiksi hapettumisenestoaine BHA on tutkittu aiheuttavat syöpää. Sitä käytetään Royal Caninin ruoissa. Väriaineet ovat turhia kissanruoissa. Eläintenruoissa voidaan yksinkertaisesti ilmoittaa pienellä tekstillä, että tuote sisältää EU:n hyväksymiä väri-, säilöntä- ja hapettumisenestoaineita, eikä itse aineiden nimiä tarvitse ilmoittaa. BHA on hyväksytty EU:ssa ja sitä on ihmistenkin ravinnossa, kuten monia muitakin hyväksyttyjä haitallisia aineita.

Kuvan ruoassa näkyy selvästi, että on se sisältää turhia väriaineita.

On hyvä myös huomioida pakkaus, jossa kissanruoka on. Voiko siitä liueta tinaa kissan ruokaan? Onko pakkauksessa erittäin haitallista bisfenoli-A:ta, joka aiheuttaa mm. syöpää?

Koska kissa luonnostaan juo vähän, kuivaravinto eli raksut kuivattavat kissaa. Esimerkiksi virtsakivet voivat aiheutua liian vähästä nesteensaannista. On suositeltavaa ruokkia kissaa kosteammalla ravinnolla, joka on kissalle luonnollista. Kissan hampaiden kuntoa eivät raksut välttämättä auta. Jokin kovempi purtava, kuten esimerkiksi erilaiset koirille tarjottavat kuivatut eläinten osat ovat hyväksi kissoille sopivan kokoisina paloina. Hampaidenpesu on myös hyväksi.

Monet eläinlääkäriasemat mainostavat esimerkiksi Royal Caninia. Eläinlääkärit eivät todellakaan välttämättä ole perillä hyvästä kissan tai koiranravinnosta. Kannattaa itse perehtyä ruokintaan ja tehdä omat päätökset kissan terveyden hyväksi. Lisäksi kissojen ruokien kehittelyssä käytetään koe-eläimiä ja kissanruokateollisuudella tehdään rahaa muun muassa eläinten terveyden kustannuksella. Kissanruokinnassa on monia asioita johon perehtyä ja joilla vaikuttaa kissojen elämään.

Erinomaista kissan märkäruokaa en ole löytänyt valmisruokatarjonnasta. Sitä voi sen sijaan valmistaa itse. Jos et aio itse valmistaa ruokaa, mikä ei ole ollenkaan vaikeaa ja vaivalloista, kun siihen pääsee mukaan, niin toivon, että valitset valmisruokatarjonnasta mahdollisimman hyvän vaihtoehdon kissallesi.

Kissan metsästystyön tulos!

Kissojen raakaruokintaa:http://www.rawfedcats.org/index.htm

Mirjam Nummisen sivut, katso kissanruokinta kohdasta (ei raakaruokintaa täysin): http://www.ipsitilla.fi/ipssivukartta.htm

Kirja, jossa tietoa kissan kotiruoasta: Kissallesi terveyttä ja pitkää ikää, Mirjam Numminen, Kustantaja Karprint Oy.(ISBN 978-952-9748-60-0)

Linkkejä osiossa oikealla on Ruokinnasta kohdassa kissojen barffauksestakin linkkejä.

Valjaat vai panta koiralle? Valjaat ovat turvallisempi vaihtoehto.

Hyvät valjaat ovat koiralle turvallisempi ulkoiluvaruste kuin panta. Panta ympäröi koiran kaulaa joka on hyvin herkkä alue. Pantaa käytettäessä koiraan helposti sattuu. Kyseessä voi olla esimerkiksi koiran säikähtäminen tai muu koiran tavoista riippumaton asia. Vaikka koira osaisi kulkea kauniisti vetämättä hihnassa, aina voi tapahtua jotakin joka synnyttää äkkinäisen nykäisyn. Eräs huonoimmista pantavaihtoehdoista on metallinen kuristuspanta. 

Noutajatalutinkin on eräänlainen kuristuspanta. Kuristamaton panta on parempi panta kuin kuristava, koska siinä koiraan ei satu niin helposti. Pannan koko pysyy samana riippumatta koiran liikkeistä. Seuraavassa tietoa vaivoista, joita voi seurata kuristavan pannan käytöstä.

“Kuristuspanta saattaa aiheuttaa seuraavanlaisia kaulavammoja:
(Suomennettu icon Petan sivulta)

Kaularangan alue on herkkä, sillä alueella kulkevat pehmytkudosten suojaamana kaluarangan ja nikamien lisäksi elimistön tärkeimmät hermot. Kurkun puolella sijaitsevat herkkä kurkunpää sekä ruokatorvi, joilla ei ole niskan puolta vastaavaa lihaksistoa suojanaan. Kaulan alueella sijaitsee myös paljon imusolmukkeita, jotka ovat aineenvaihdunnan ja lymfaattisen järjestelmän perusta. Koirankeho ei ole rakentunut niin, että se kestäisi kaularangan alueelle kohdistunutta painetta.

Jo hetkittäinen paineen ja ulkoisen voiman kohdistuminen näille alueille jättää jälkensä. Kuristuspannan aiheuttama paine häiritsee aineenvaihduntaa, verenkiertoa sekä imunestekiertoa. Lievimmillään näistä aiheutuu koiralle hetkellisen epämiellyttävän olon lisäksi lihaskipuja. Jatkuva kuristuspannan käyttö alkaa vähitellen näkyä koko kehossa. Näiden lievempien oireiden lisäksi kuristuspannasta voi aiheuttaa koiralle vakavia vammoja ja kroonisia kipuja muun muassa seuraavissa tilanteissa:

- Heikotus hapen puutteen takia, tästä voi seurata pyörtyminen.
- Ruokatorven pehmytkudosvammat.
- Kurkunpään puristuminen, josta voi seurata jopa kurkunpään alueen luiden murtuminen.
- Kaularangan alueen nikama ja välilevyvammat
- Nikamien suojaaman selkäydinkanavan puristuminen voi aiheuttaa koiran osittaisen tai täyden halvaantumisen.
- Hermovammat, jonka seuraukset voivat heijastua ympäri koiran kehoa.
- Kaularangan alueella kulkevan vagus hermon vaurioituminen, joka säätelee kehon tärkeimpien elinten toimintaa, kuten sydämen, keuhkojen, maksan, virtsarakon, pernan sekä munuaisten toimintaa.
- Henkitorven puristuminen, joka voi olla hetkellinen mutta henkitorvi voi painua myös pysyvästi kasaan.
- Puristuksen aiheuttama äkillinen pään alueen paineen nousu voi aiheutua aivo- tai silmävamma. Paineen noususta voi seurata silmän pullistumisen ulos kuopastaan.” 

Lähde: http://koiratarhat.com/29

Voit itse soveltaa noita asioita siihen, mitä tavallinen kuristamaton panta voi aiheuttaa koiralle. Sekin voi satuttaa koiraa.

Valjaiden tulee olla tarpeeksi leveät ja hyvin istuvat. Pehmustuskin on hyvä.

Lemmikin aktivointi

Koira ja kissa ovat älykkäitä eläimiä ja yksi niiden hyvinvoinnin edellytys on mielekäs tekeminen, aivotyöskentely. On mukava nähdä lemmikkinsä nauttivan tekemisestään! Mielekäs tekeminen on tärkeää terveydelle ja hyväksi sille.

Koiran aktivointi
- Metsässä ja luonnossa vapaana temmeltäminen. Paljon erilaisia maastoja, tasoja, haisteltavaa ja maisteltavaakin. Erittäin hyvää tekemistä koiralle!
-Jälkien tekeminen. Esimerkiksi vedetään meetvurstin palaa nurmikolla narussa. Sitten koira etsii ruoan. Netissä on tietoa jälkiharrastamisesta ja leikkisemmästäkin jälkien tekemisestä.
-Ruoan piilottaminen asuntoon, pahvirasiaan jonka saa hajottaa, jotta saa makupalan, maton alle, pyyhemyttyyn, ulos esimerkiksi lehtikasaan, erilaisen esineen alle kuten kupin alle, koiran pulmapelin käyttäminen. Kongiin ruoan piilotus. Oikeat luut.
-Temppujen opettelu ja tekeminen. Mukavat palkkiot.
-Piiloleikki omistajan kanssa.
-Leikkituokio.
-Lenkkeillessä maaston hyväksikäyttäminen niin että koiran pitää keksiä kuinka se pääsee luoksesi. Esimerkiksi aita, joka pitää kiertää.

Kissan aktivointi
-Kissan ulkoilu.
-Leikkiminen kissan kanssa. Vaihtelevia leluja, leikkipaikkoja ja tapoja.
-Ruoan piilotusta, erilaisia ruokia, kissoillekin on pulmapelejä. Esimerkiksi makupalaa, lelua vadissa, jossa on vettä voi kokeilla.
-Temppujen opettaminen ja temppujen tekeminen. Hyvät palkat!
-Mysteeriset uudet esineet kuten kävyt, pahvilaatikot, jännittävät materiaalit ja hajut. Kissasta on mukava tutkia niitä ja monet kissat haluavat mennä laatikohin.
-Kiipeilymahdollisuuksia paljon.
-Vessapaperin silppuaminen.

Jyrsijän aktivointi
-Sopivaa jyrsittävää. Pahvia, turvallista puuta, heinää. Sijoitetaan jännittävästi ja vaihtelevasti asumukseen (mutta turvallisesti).
-Uusia kalusteita vaihtelevasti, niin että ei kuitenkaan liikaa vaihdu tavarat.
-Kiipeilymahdollisuuksia, labyrintteja, vapaanajuoksemista lemmikin huomioonottaen.
-Kaivamis ja tunnelintekomahdollisuus niille, jotka siitä pitävät.
-Temppujen opettelu ja tekeminen, ainakin rotille.

Kanin aktivointi
-Ruoan saamiseen haastetta ja vaihtelua.
-Paljon vapaanaoloa.
-Ulkoilua.

Kaikille lemmikeille on hyvä mahdollisimman iso asumus!
Tärkeä juttu on myös lajitovereiden kanssa leikkiminen ja ajan viettäminen, niillä lajeilla, jotka eivät ole erakkoja. Temppuja on hyvä opettaa jyrsijöille, kissoille, koirille ja kaneille naksuttimella.

Lisää ideoita:
Pienlemmikkien virikeopas, Helena Telkänranta
Voit halutessasi lisätä oman aktivointi-idean kommentoimalla. :)