Eläinlääkärin suosittelemaa ravintoa

Eläinlääkäri on eläinten terveydenhoidon asiantuntija. Monet eläinruokamerkit mainostavat itseänsä eläinlääkärien suosittelemana, eläinlääkärien kehittämänä tms. Eläinklinikan pitäminen kytkeytyy yleensä vahvasti eläinruokien myyntiin. Yleisimmät merkit ovat Royal Canin ja Hill´s, ja paljon muitakin on.

Edellisessä postauksessa mainittu Minni-kissa sairastui vakavasti. Tutkimuksissa ei löytynyt muuta syytä kuin kohollaan oleva verensokeri. Niimpä eläinlääkäri sanoi että laitetaan Minni diabeetikkoruokavaliolle.

Kuten olen maininnut, kissa on lihansyöjä ja sen ravinnon pitäisi koostua lähes yksinomaan lihasta, tarkemmin ottaen ravinnon pitäisi olla koostunut samoin kuin kissan luonnonmukainen ravinto, esim. hiiri.

Kun sitten tarkastelemme eläinlääkärin Minnille määräämää "lääkeruokaa", näemme että tämä ruoka sisältää hyvin paljon viljaa. Hill´s ei suostu kertomaan tuotteidensa lihapitoisuutta.

Prescription Diet™ Feline w/d™ sisältää
Kanan- ja kalkkunanlihajauho, jauhettu maissi, maissigluteenijauho, selluloosa, jauhettu riisi, lihauute, eläinrasva, kaliumkloridi, kasviöljy, L-karnitiini, kalsiumsulfaatti, dikalsiumfosfaatti, tauriini, suola, vitamiinit ja hivenaineet. Sisältää EU:n hyväksymiä antioksidantteja.

Mielestäni kissanruoka joka sisältää paljon muuta kuin lihaa, ei voi olla kissalle terveellistä. Mielestäni on terveellistä ruokkia kaikkia kissoja kaikissa elämän ja terveydenvaiheissa mahdollisimman luonnonmukaisesti lihapitoisella ravinnolla.

Virstakiviongelmaisille kissoille, joiden ongelma liittyy siihen että kissa saa liian vähän nestettä, tarjotaan syötäväksi kuivia nappuloita "erityiskoostumuksella". Kissa saa luonnostaan tarvitsemansa veden suurimmaksi osaksi syömästään ravinnosta, eikä kuivaruokaa syövä kissa juo sitten tarpeeksi suhteessa ruoan kuivuuteen. Diabeetikko, jonka ei tulisi saada liikaa hiilihydraatteja laitetaan syömään paljon viljaa. Ylipainoinen kissa voi saada vähärasvaista ja korkea hiilihydraattista ruokaa, kun nimeomaan korkea rasvanmäärä on kissalle tärkeää ja liiat viljat/hiilihydraatit lihottavat.. Esimerkkejä riittää.

Klinikoilla myydyt ruoat ovat lisäksi hyvin kalliita. Jos lemmikinomistaja tarjoaisi kissalle laadukasta ruokaa, se ei maksaisi enemmän ja lisäksi säästyttäisiin sairaudenhoitokustannuksilta, kun kissa pysyisi terveempänä. Ruokaa voi myös tehdä itse.

Eläinlääkärit ovat perehtyneitä eläinten sairauksiin, eivätkä niinkään paljoa välttämättä eläinten ravitsemukseen. Opiskeluaikana eläinruokafirmat pyrkivät saamaan lääkärit puolelleen koulutuksella ja lahjoilla. Eläinlääkärit eivät itse siis välttämättä tiedä mitä ovat myymässä. Mutta onneksi löytyy myös lääkäreitä jotka ovat perehtyneet asiaan ja suosittelevat potilaille oikeasti terveellistä ruokaa.

Tärkeää on olla itse kriittinen ja tarjota eläimille laadukasta niille kuuluvaa ruokaa. Ethän itsekään syö jätteitä.

Kissalle teurasjätteitä ja viljaa?

Onkohan olemassa tutkimusta siitä miten huonolaatuinen ravinto vaikuttaa kissojen terveyteen? Luulisin että esim. virtsatieongelmat ovat melkein kokonaan huonon ravinnon syytä. Kuinka voimme syöttää lihansyöjälle pääasiassa viljaa ja teurasjätteitä?! Tähän on tultava muutos!


Esimerkki tyypillisen kissanmärkäruoan (tämän tapaisia ovat esim. Whiskas, Kitekat) koostumuksesta:

Lihaa voi olla jopa vähemmän kuin tuo 4%, koska esim. Kitekatin märkäruoka sanoo "Koostumus: Lihaa ja lihaperäisiä tuotteita (josta 4% häränlihaa)" Joka tapauksessa määrä on tuhottoman pieni.

Kissanruokaa mainostetaan niin että tulee mielikuva laadukkaasta ruoasta, jonka sisällystä ei melkein tarvitsisi lukea. Aina kissalle ruokaa valittaessa, tulee katsoa ruoan sisältö. Jos et halua kiinnittää huomiota joka yksityiskohtaan, katso ainakin paljonko ruoassa on lihaa. Mitä enemmän, sen parempi.

Ruoassa näyttää olevan lihapaloja hyytelössä, mutta todellisuudessa on kyse jauhetusta massasta jossa on esim. 4-8% lihaa tai vielä vähemmän ja enimmäkseen massassa on teurasjätteitä ja viljaa.

Näyttää lihalta, mutta ei ole sitä.

Kun kysyt ruoan lihapitoisuutta Hill´siltä tai Royal Caninilta, vastausta ei tule. 

Hill´s: "Valitettavasti Hill's ei ilmoita Prescription Diet tuotteiden lihaprosentteja, koska PD tuotteet ovat eläinlääkärin suosittelemia, ja niissä (kuten nyt ruuissa yleensäkin) huomattavasti tärkeämpää olisi ruuan proteiinipitoisuus. Verrattaessa eri ruokia keskenään tulisikin juuri verrata niiden proteiinipitoisuutta kuiva-aineessa, valitettavasti tosin kaikilla valmisteilla tätä ei ilmoiteta."

Royal Canin:"Royal Canin ei julkaise tietoja ruokien lihapitoisuudesta. Meille tärkeintä on kissojen terveellinen ravitsemus ja tällöin ei voi tarkastella pelkästään lihapitoisuutta"

Todellisuudessa lihansyöjän ravitsemuksessa tulisi kiinnittää huomiota nimeomaan siihen lihanmäärään. Todellisuudessa Hill´s ja Royal Canin, sekä muut firmat haluavat käyttää ruoissaan mahdollisimman edullisia ainesosia, eli viljaa paljon. Tämä halutaan sitten salata mainostuksen alle. Yritykset eivät siis välitä lemmikkien hyvinvoinnista ollenkaan. Älä tue tällaista toimintaa, vaan valitse hyvä ruoka!

Minni kissa, pian 11 vuotta, leikattu naarasmaatiainen, sisäkissa. On syönyt enimmäkseen Royal Canin Indoor 27 raksuja sekä Whiskasin märkäruokia elämänsä aikana. Sitten Minni sairastui ja tutkimuksissa ei löytynyt selkeää syytä. Luulen että syy on Minnin ruokavaliossa. Siihen täytyy tulla parannus. Minnin ruokavalio on nyt entistä lihapitoisempi, tästä kerron toisessa postauksessa tarkemmin..

Tyytyväinen koira

perushoito+ liikuntaa vapaana + henkistä työtä = tyytyväinen koira

Tuossapa peruskaava siiten miten koirasta tulee tyytyväinen. Tämän sisältö vaihtelee suuresti riippuen rodusta ja yksilöstä. 

Tarkemmin

perushoito = pissilenkit 3-5 kertaa päivässä n. 15 minuutin kestoisia ja hihnalenkki ½h-1h

liikuntaa vapaana= ulkoilua vapaana esim. metsässä tai pihalla, tai paremman puutteessa koirapuistossa, jossa pääsee ilman hihnaa liikkumaan ulkona kaupungissakin. Tämä on sinänsä yksinkertaista, mennään ulos sopivaan paikkaan ja päästetään koira irti ja koira saa parasta tekemistä mitä se melkeimpä voi saada ihan itsestään.

henkistä työtä= metsästystyö, agility, toko, muu harrastaminen, pulmapelien ratkominen (esim. eläinkaupat pulmapelit kuten pallo jonka sisällä on nappuloita varten labyrintti, ruokaa pahvirasian sisässä auki revittäväksi, ruoan piilotus asuntoon tai ulos..), koirapuistossa henkinen aktivoituminen toisten koirien kanssa touhutessa, pallonnoutoleikit, reviirin partiointi pihalla, ym.

Vaikuttaa siltä että on olemassa koiria jotka voivat hyvin hyvinkin pienellä vaivalla. Näitä ovat esim. chihuahua ja bichon frise tyyppiset koirat. Sitten on koiria joiden henkistä ja fyysistä toiminnantarvetta on erittäin vaativaa tyydyttää, kuten bordercollie, bretoni..

Kuinka nämä vaatimukset menevät eri roduissa ja eri yksilöillä? Kuinka paljon joku tietty rotu sopii tietylle ihmiselle ja tietty ei? Koirien sisällä on yllättävänkin suuria eroja.

Eläimet kirjallisuudessa eri aikoina

1800-luvulla Sakarias Topelius lastentarinoissaan antoi eläimille oman merkittävän osansa. Eläinten puhetta ja tunteita ilmaistiin ja tuotiin esille että ne olivat osa jumalan valtakuntaa ja että oli tärkeää kohdella niitä hyvin. Luonnon petoja Topelius ei kuitenkaan suojellut. Linnut lauloivat kesäisin ylistäen kaunista luojan luomaa valtakuntaa. Luonto on kaunis, elävä, tunteva ja ihmeellinen. Se ansaitsee huolenpitomme ja ymmärryksemme. Kun lukee Topeliuksen lämpimästi kirjoitettuja satuja on hyvä huomata miten eläimillä on niissä oma osansa ja miten oikein ne usein kuvataan tuntevina, älykkäinä olentoina. Uskonnollisuus on Topeliukselle tärkeää ja upea luonto kuvaa jumalaa Topeliukselle hyvin. 

1900-luvulla Konrad Lorenz kuvaa koiria älykkäinä eläiminä ja on ilmeisesti omasta mielestään hyvin tietävä ja tieteellinen henkilö. On aina ilo lukea eläinten sattumuksista ja niiden tunteista mielenkiintoisissa tarinoissa. Kuitenkin Lorenz vie älyllisyyden eläimissä vielä eri tasolle, hänelle eläimet ovat hyvin inhimillisiä. Lorenzin mielestä eläimet juonittelevat, kyräilevät, kostavat, eivätkä ole niin viattomia mitä sanotaan. Lorenz ymmärtää hyvin eläinten mieltä mutta kuitenkin eivätkö eläimet ole erilaisia mitä Lorenz kuvaa?

2000-luvulla koulun oppikirjoissa eläinten älyllisyys ja tunteet ovat hyvin varovaisesti käsitelty aihe. Henkisten ominaisuuksien arvioimisen vaikeus tieteellisesti on tehnyt vaikutuksensa. Saamme ihailla tapauksia eläinten oppimiskyvystä ja luonnon moninaisuudesta, mutta henkiset asiat jäävät varjoon. Onneksi tätäkin asiaa tutkitaan. Käsitys eläimistä jää taas vajaaksi.

Parhaiten eläimiä kuvataankin kirjallisuudessa silloin kun kertojana on eläimen omistaja joka on oppinut ymmärtämään eläimen mielenliikkeitä. On  hyvin mielenkiintoista lukea tällaisia kertomuksia. 

Kuitenkin eläinten ymmärrys ja luonne tapoineen ovat yhä meille mysteeri. Siitä oppii lisää eläimiä seuraamalla. Mutta aina lukee mielellään lisää eläintarinoita koska eläimet ovat niin kiehtovia!

Aiheeseen liittyen

Sakarias Topelius 1818-1898 (alunperin Zacharias Topelius) oli suomalainen kirjailja, toimittaja, historioitsija ja historian opettaja Helsingin yliopistossa. Hän vaikutti voimakkaasti suomalaisen kulttuurin ja isänmaallisuuden puolesta ja piti tärkeänä erityisesti suomalaisten lasten hyvää kasvatusta, johon hän pyrki kirjoillaan lapsille. Hänen teoksiaan joita tässä on tarkasteltu ovat mm. Lukemisia lapsille- sarja (julkaistu ruotsiksi vuodesta 1865 alkaen) ja Luonnon kirja(1868), joka oli hyvin kauan luonnontieteiden oppikirjana ala-asteikäisille lapsille Suomessa, muistaakseni jopa vielä 1900-luvun alussa.


Konrad Lorenz oli itävaltalainen lääkäri, biologi ja etologi. Tässä on tarkasteltu kirjoja
Koiran elämää (alunperin ilmestynyt 1950) ja Eläimet kertovat: Eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana (ilmestynyt alunperin 1949).

Kirja-arvostelu David Taylorin teoksesta

Englantilaisen eläinlääkäri David C. Taylorin alunperin 1976 julkaisemassa kirjassa "Kun elefantilla oli hammassärky" on mielenkiintoisia tarinoita eläintarhaeläinten sairauksien hoidosta ennen vanhaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat ymmärtääkseni 50- ja 60-luvuille. Luultavasti osa asioista on keksittyä. On mielenkiintoista saada tietää lisää esim. antilooppien, tiikerin ja kamelien käyttäytymisestä. Taylor kertoo että hänestä mielenkiintoisinta on saada työskennellä eksoottisten eläinten parissa niiden sairauksia tutkien ja parantaen. 

Taylor kuvailee kuinka hän on ollut mukana hankkimassa valaita eläintarhaan. Kun miekkavalas vangittiin Taylor mm. kuvaa valaiden naksuttavan, puhuvan toisilleen. Eläinten älykkyydestä on kirjassa monia esimerkkejä. On myös mielenkiintoista lukea kuinka anestesia ja hoito on suoritettu tuohon aikaan. Taylor puhuu myös eläinesityspuolen eettisestä sivusta. Hän arvostaa eläinten hyvää kohtelua, mutta kuitenkin kannattaa vankeutta näille eläimille.

Eniten kirjassa jääkin mietityttämään kuinka ihminen joka ymmärtää noin paljon eläinten älystä ja käyttäytymisestä ja joka ihailee ja kunnioittaa niitä, voi haluta vangita esim. miekkavalaan betonialtaaseen luonnosta, valaslaumasta otettuna?

Kirjassa kerrotaan mm. kiravista, keihäsantiloopista, orangista, valaista, norsuista, tiikeristä..

Huippukasvattajat?

Pekka Hannulan ja Marjo Nygårdin kirja Kansainvälinen kasvattajakirja on esitelty seuraavasti "22 eri koirarodun huippukasvattajaa seitsemästä eri maasta kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan kasvattajina. Kirja auttaa sekä kokeneita että kokemattomia kasvattajia omassa kasvatustyössään."

Mielenkiinnosta koirankasvatukseen luin kirjan ja valitettavasti jouduin pettymään.

Suurin osa kirjassa mainituista kasvattajista oli tehnyt pentuja isä ja tytär- yhdistelmästä ainakin kerran. Usein kun kunkin kasvattajaosion aluksi kasvattaja esitteli oman rotunsa hän keskittyi paljon kuvailemaan koiran ulkonäöllisiä piirteitä, tuntuu että henkisiä ja käyttöomiaisuuksia ei arvostettu tarpeeksi.

Vaikutti siltä että kasvattajat eivät ymmärtäneet rotunsa huonoa terveystilannetta, esim. englanninbulldogeilla.

En ole varma tarjosiko yksikään kirjan kasvattajista metsästysmahdollisuutta metsästysrodulleen. Esimerkiksi mainittakoon yhdysvaltalainen norjanharmaahirvikoirakasvattaja, jonka mukaan siellä hirvenmetsästys oli kiellettyä. Weimarinseisojatkaan eivät kirjan kasvattajilla päässeet metsälle. Englantilaisen suomenpystykorvakasvattajan mukaan Englannissa ei harrastettu suomenpystykorvien tyylistä metsästystä. Ja niin edelleen. Miksi ottaa koira jos sille ei tarjota sitä käyttöä mihin se on jalostettu? Ja miksi kasvattaa näitä koiria vielä lisää sitten? Miksi ei ottaa ja kasvattaa koiraa suoraan sopivaan käyttötarkoitukseen?

Lyhyesti sanottuna sain vaikutelman että pääasia kasvattajilla olivat meriitit. Niitä oli lueteltu pitkät pätkät ja niitä pyrittiin saavuttamaan lisää. Koirien käyttöön ja harrastukseen ei oikein uhrattu aikaa eikä pääsijalla ollut terveyskään. Käsitykseni mukaan pyrittiin jalostamaan rotumääritelmän mukaan kauniita koiria ja menestymään näillä ja siinä samalla pitämään terveys kuosissa. Tietenkin mukana oli myös kiinnostus koiriin.

Hyvä asia oli että useampikin kasvattaja piti siitä että heidän koiransa olivat hyviä perhekoiria ja että he olivat iloisia siitä että olivat saaneet hyvää palautetta koiristaan näiden omistajilta. Hyvää luonnetta arvostettiin.

Minusta tuo on kaikkea muuta kun huippu koirankasvatusta.

Fiksu kananen

Katsoin areenasta dokumenttia kanoista, jossa perehdytään niiden käyttäytymiseen ja älykkyyteen.

Oli mielenkiintoista saada tietää, että kanaemot viestivät poikasilleen silloin kun ne ovat vielä munia emon sisällä.

Ja että kukot houkuttelevat kanoja luokseen näyttämällä niille mistä kohtaa maasta löytää namupalan. Eivätkä kukot syö niitä.

Kävi myös ilmi, että kanoilla eleviestintä on jälleen kerran samantyylistä mitä ihmisilllä, hevosilla, koirilla ja kissoilla - nimittäin tuijotus on uhkaavaa ja päänkääntämisellä voit viestiä ystävällisyyttä. 

Oli myös yllättävää saada tietää että kana voi pihalta napata sammakon tai hiiren. Olisi luullut että ne voivat noukkia hyönteisiä, mutta ei sentään tuon kokoista riistaa.

Varoitusäänet kanoilla on ilmasta tulevalle vaaralle ja maalla liikkuvalle vaaralle erikseen.

Ja niiden näkö on erinomainen! Kuten nyt lintumaailmassa yleensäkin. 
Silmät toimivat itsenäisesti. Toinen silmä voi keskittyä syömiseen ja toinen ympäristön tarkkailuun. Ja liikkeet kanat näkevät erinomaisesti, kaksi kertaa ihmistä nopeammin.

Kanaparvessa on myös hyvin tärkeä rooli kukolla ja kanoilla, niin että kukko huolehtii kanojen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ja on samalla parven johtaja. Kanat ovat mielellään kukon suojeluksessa. Kukko sitten parittelee kaikkien kanojensa kanssa.

Kanat ansaitsevat hyvän elämän alle 20 linnun parvessa, kukkojen johtamana, ulkona reilun kokoisessa tilassa, mahdollisuudet avoinna niiden luontaisen käyttäytymisen toteuttamiseen. Häkissä eikä suurlattiakanalassa tuo ei ole mahdollista.

Linkki ohjelmaan:
http://areena.yle.fi/tv/1123211