maanantai 8. syyskuuta 2014
Eläinystävällinen yhteiskunta
Entisajan elämässä eli elämässä Suomessa ennen teollistumista, on monia hyviä ja huonoja puolia, mutta yhtenä nostan esille eläinten läheisyydessä elämisen. Olisi kerta kaikkiaan ihanaa jos joka talossa olisi eläimiä. Lapsesta asti ihmiset kasvaisivat eläinten kanssa olemiseen. Eläimet ovat tuolloinkin tarjonneet suoranaisen työnsä lisäksi ihmisille ystävyyttä, turvaa, rauhallista ja mukavaa olemista ja puheenaihetta arjessa.
Tietysti nykyäänkin voi tuollaista saavuttaa hankkimalla oman tilan ja sinne eläimiä. Mutta olisipa ihanaa jos joka päiväisessä elämässä eläimiin suhtauduttaisiin positiivisemmin. Itse asiassa eläimet tuovat positiivisisa asioita ihmisille ja niihin pitäisi suhtautua toisella tavalla.
Koirat ravintolassa ja kahviloissa - mikä mukava ajanviettotapa. Lemmikkejä vuokra-asunnon pihalla loikoilemassa tai juoksemassa - mikä ilonaihe naapurustolle. Lemmikkejä päivähoitoloissa ja palvelutaloissa - mikä mielenpiristys heille. Mitä enemmän lemmikit saavat olla mukana arjessa ja lomallakin, sitä mukavampi minulle.
Onneksi monesti eläinrakkaat ihmiset kerääntyvät keskustelemaan eläinten piirteistä vaikkapa tien reunaan, ja jokainen voi itse näin edistää hyvää lemmikki-ilmapiiriä. Toivottavasti myös virallisemmat tahot huomaisivat paremmin lemmikkien positiiviset terveydelliset vaikutukset. Ihmiset joilla on lemmikkejä, elävät pitempään. Eläimet ovat arjessa kuuluneet ihmisten elämään tuhansia vuosia!
sunnuntai 16. maaliskuuta 2014
Perustottelevaisuus hukassa?
Onko koiralla ongelmana jatkuva vinkuminen ja haukkuminen tai muu huono käytös jolla se vaatii milloin mitäkin. Varastaako se sinun sukkiasi tai mitä tahansa mitä se löytää? Vaatiiko se ruokaa jota syöt, ulosmenoa vaikka juuri siellä kävitte tai koiralla vain haluaa että järjestät sille jotain viihdettä.
Pieniä muutoksia joilla voi opettaa paljon asioita:
-Ennen kun koira pääsee ovesta ulos lenkille, saa luun, pulmalelun ym. se pyydetään istumaan, makaamaan tai joku muu temppu.
->Koira oppii että jotta saa jotakin kivaa, tulee käyttäytyä kauniisti. Se haluaa miellyttää ihmisiä ja olla tottelevainen. Vinkumisella ja haukkumisella ei saa huomiota. Koirasta on myös kiva kun se saa suorittaa tehtävän, on tekemistä.
-Ruokailu kahdesti tai kolmesti päivässä. Ruoan saa eteen kun istuu nätisti. Ruoka on tarjolla 15 min jona aikana koira voi syödä jos haluaa, sitten ruoka otetaan pois tarjolta. Ei vapaasti ruokaa saatavilla koko ajan.
->Ruoka on koirille tärkeä asia, jota ne arvostavat. Se on arvokas palkkio, jonka avulla voi helposti kouluttaa kaikenlaista kaunista käytöstä. Jos ruokaa on aina saatavilla, tarjotulla makupalapalkkiolla ei ole juurikaan merkitystä kun sen saa muutenkin jo. Ruoka on ylivoimaisesti paras palkkio koirankoulutuksessa.
Seuraukset
Parhaimmillaan näin koira saa päivittäin paljon kehuja omasta toiminnastaan ja nauttii siitä. Omistaja nauttii hyväkäytöksisestä koirasta, jota on kiva kehua vähän väliä. On selvää mitä tämmöisestä toiminnasta seuraa koiran ja omistajan suhteelle. Se on hyvä!
Pieniä muutoksia joilla voi opettaa paljon asioita:
-Ennen kun koira pääsee ovesta ulos lenkille, saa luun, pulmalelun ym. se pyydetään istumaan, makaamaan tai joku muu temppu.
->Koira oppii että jotta saa jotakin kivaa, tulee käyttäytyä kauniisti. Se haluaa miellyttää ihmisiä ja olla tottelevainen. Vinkumisella ja haukkumisella ei saa huomiota. Koirasta on myös kiva kun se saa suorittaa tehtävän, on tekemistä.
-Ruokailu kahdesti tai kolmesti päivässä. Ruoan saa eteen kun istuu nätisti. Ruoka on tarjolla 15 min jona aikana koira voi syödä jos haluaa, sitten ruoka otetaan pois tarjolta. Ei vapaasti ruokaa saatavilla koko ajan.
->Ruoka on koirille tärkeä asia, jota ne arvostavat. Se on arvokas palkkio, jonka avulla voi helposti kouluttaa kaikenlaista kaunista käytöstä. Jos ruokaa on aina saatavilla, tarjotulla makupalapalkkiolla ei ole juurikaan merkitystä kun sen saa muutenkin jo. Ruoka on ylivoimaisesti paras palkkio koirankoulutuksessa.
Seuraukset
Parhaimmillaan näin koira saa päivittäin paljon kehuja omasta toiminnastaan ja nauttii siitä. Omistaja nauttii hyväkäytöksisestä koirasta, jota on kiva kehua vähän väliä. On selvää mitä tämmöisestä toiminnasta seuraa koiran ja omistajan suhteelle. Se on hyvä!
Tunnisteet:
aktivointi,
arkitottelevaisuus,
haukkuminen,
huonotapainen koira,
kaunis käytös,
kiltti koira,
koiran huono käytös,
koiran ongelmakäytös,
koiran vaatiminen,
ongelmakäytös,
perustottelevaisuus,
vinkuminen
keskiviikko 12. maaliskuuta 2014
Liikuntaa?
Väsyykö terve koirasi ikinä ennen sinua kun olette yhdessä liikkumassa? Kuinka kauan se jaksaa juosta? Niin, ei se oikein väsy. Ellei se sitten ole irti ja peuhaa kavereitten kanssa tai juoksentele omiaan. Kuinka voi olla niin että koirat jaksavat niin paljon liikkua verrattuna meihin ihmisiin? Ihmistenhän pitäisi olla pitkän matkan juoksijoita evoluution myötä. Tuntuu, että niillä on pohjattomat liikunnalliset energiavarat. Paras ratkaisu sitten on päästää koirat yksinkertaisesti irti, jotta tulee liikuntaa sopivasti ja itse sitten voi koiraan verrattuna hitaasti seurata perässä..
Jos koiraa ei huvita liikkua enemmän kuin sinua, todennäköisesti jotain on vialla. Minusta jos on pienintäkään epäilystä jostakin liikkumiseen liittyvästä ongelmasta, kannattaa asia tutkia huolella. Melkein kaikilla roduilla on lonkkanivelongelmia.
Tietysti tuosta toiminnantarmosta seuraava johtopäätös on se, että monet koirat saavat ihan liian vähän sitten liikuntaa.
Jos koiraa ei huvita liikkua enemmän kuin sinua, todennäköisesti jotain on vialla. Minusta jos on pienintäkään epäilystä jostakin liikkumiseen liittyvästä ongelmasta, kannattaa asia tutkia huolella. Melkein kaikilla roduilla on lonkkanivelongelmia.
Tietysti tuosta toiminnantarmosta seuraava johtopäätös on se, että monet koirat saavat ihan liian vähän sitten liikuntaa.
Tunnisteet:
energia,
energianpurku,
koiran liikunta,
lenkit,
liikunnantarve,
vapaanaolo
torstai 20. helmikuuta 2014
Hauska katselusuositus
Ajattelin vinkata tästä loistavasta japanilaisesta piirretystä jossa pääosassa on Chi niminen kissanpentu. Olen katsellut sen kahta tuotantokautta tuntikausia. Pointtina on että sarjassa kuvataan tosi hyvin kissanpennun sielunelämää ja esitetään kissojen tempauksia hauskasti. Sarjassa on myös lämmin henki. Japanilaisessa tyylissä Chin ilmeet ja tunteet tulevat hienon tehostetusti esille ja lisäksi Chi on tietysti herttainen. Kissan sielunelämää on hienosti napattu mukaan piirrettyyn!
![]() |
| Pesun kauhut kuvastuvat ilmeestä |
torstai 23. tammikuuta 2014
Kissojen ja koirien mielialalääkkeet- tarvitaanko niitä?
USA:ssa koiria ja kissoja lääkitään mielialalääkkeillä, jotta lemmikin ja omistajan arki olisi helpompaa. Kuitenkin perussyynä lemmikkien oudolle käytökselle on niiden perustarpeiden sivuuttaminen. Ei esimerkiksi koiraa voi pitää ulkoiluttamatta sitä. Kun perustarpeita ei huomioida, lemmikit kärsivät ja oireita ilmaantuu.
Mielestäni on väärin lääkitä lemmikkejä mielialalääkkeillä. Sen sijaan tulisi korjata lemmikkien perustarpeiden toteutuminen ja eläinten tulee voida elää eläimelle sopivaa elämää.

Kissakin esimerkiksi tarvitsee aktivointia. Se on petoeläin ja sen tehtävänä on ollut saalistaa jyrsijöitä. Jos tämä tarve ei toteudu millään tavalla, on luonnollinen seuraus se että kissa ei voi hyvin. Pahoinvointia eläimet voivat ilmentää hyvin erilaisilla tavoilla, jotkut rajummin kun toiset. Suomessakin on nykyisin aloitettu eläinten mielialalääkkeiden käyttäminen. Mutta toivotaan että eläinten hyvästä perustarpeiden tyydyttämisestä huolehdittaisiin ennen kun tehdään mitään muuta!

Kissakin esimerkiksi tarvitsee aktivointia. Se on petoeläin ja sen tehtävänä on ollut saalistaa jyrsijöitä. Jos tämä tarve ei toteudu millään tavalla, on luonnollinen seuraus se että kissa ei voi hyvin. Pahoinvointia eläimet voivat ilmentää hyvin erilaisilla tavoilla, jotkut rajummin kun toiset. Suomessakin on nykyisin aloitettu eläinten mielialalääkkeiden käyttäminen. Mutta toivotaan että eläinten hyvästä perustarpeiden tyydyttämisestä huolehdittaisiin ennen kun tehdään mitään muuta!
lauantai 11. tammikuuta 2014
Arvokas elämä
Katsoin äskettäin Pomo piilossa ohjelmaa jossa englantilainen eläinsuojeluyhdistyksen johtaja tutustui yhdistyksen toimintaan. Yhdistys tarjosi ilmeisesti ilmaiseksi tai edullisemmilla hinnoilla esimerkiksi eläinlääkäripalveluja ja lisäksi yhdistys piti yllä eläinsuojia hylätyille lemmikkeille. Erityisesti siellä oli ongelmana kuinka staffeja hylättiin suuria määriä sen ollessa eräänlainen muotirotu.

Kamalaa kuinka kymmenet tuhannet ihmiset vuodessa hylkäävät lemmikkinsä - Suomessakin! Toisille eläimet ovat suuri vastuu, pennusta eläimen kuolemaan asti aito perheenjäsen. Ymmärretään kuinka viisaita ja kuinka - perheenjäseniä, ystäviä - yli lajirajojen eläimet voivat olla. Lemmikit ovat esimerkiksi minulle tärkeämpiä kuin joku vieras ihminen. Silti Suomessa hylätään ja lopetetaan vuosittain jopa kaksikymmentätuhatta kissaa. En löytänyt tietoa kuinka monta koiraa hylätään tai lopetetaan. Mutta koiria on Suomessa rekisteröitynä 500 000 ja lisäksi rekisteröimättömät päälle, joten näistä varmasti joutuu kodittomaksi tai syyttä lopetetuksi tuhansia.
Tietysti jos itse kohtaisin tällaisen ihmisen joka aikoisi hylätä eläimensä, puuttuisin asiaan ja puhuisin järkeä ym. Mutta varmasti vastuulliset omistajatkin voivat tehdä jotakin, tapaamme varmasti lukuisten lemmikinomistajien joukossa myös näitä jotka pitävät eläimiä heppoisin perustein. Esimerkiksi koirapuistossa tai muuten tunnemme heitä. Tässä voimme vaikuttaa ja kertoa kuinka asiat tulee hoitaa eläimiä kunnioittaen. Lemmikit ansaitsevat hyvän elämän. Yritetään parantaa lemmikkien elämää.
Mielipidekirjoituksessa Henriikka Kilponen on hyvin todennut "Ihmiset, jotka hylkäävät koiransa, ovat ajattelemattomia ja itsekkäitä. Vaikka koira on omistajalleen ehkä pieni osa elämää, on koiranomistaja koiralleen koko maailma."
Tässä koko juttu: http://www.iisalmensanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/miten-kukaan-voi-hyl%C3%A4t%C3%A4-koiransa/801092
Juttu kissojen hylkäämisestä:http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/vuosittain-lopetetaan-tai-hyl%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n-jopa-20000-kissaa-1.48163
torstai 12. syyskuuta 2013
Onko mahdollista löytää järkevän terve kultainennoutaja?
Yksi lempiroduistani on kultainennoutaja. Kultainennoutaja on hyvinkin sairas koira, suoraan sanottuna se on sisäsiittoinen. Sillä esiintyy paljon perinnöllisiä sairauksia. Kannattaako sellaisen hankkimista suunnitella ja jos suunnittelee niin kuinka se kannattaisi tehdä? Haluaisin että koira on mahdollisimman terve ja elää mahdollisimman pitkään.
Olen ajatellut että kultaisennoutajan hankkiminen voisi olla mahdollista moninaisilla tutkimustoimilla. Vertaisin koira.netistä ja Englannnin, tarvittaessa muiden maiden tietokantoja sukupuusta. Sukulaisiin sitten perehtyisin erityisesti terveyden osalta. Kuinka kauan koirat ovat eläneet? Mitä sairauksia on ilmennyt? Minkälaiset ovat lonkka, kyynär, silmä tutkimustulokset. Minkä verran syöpiä löytyy suvusta? Ovatko koirat lisääntyneet hyvin? Onko suvussa yhdistetty koiria monesta maasta, jolloin olisi todennäköisyyttä paremmalle monimuotoisuudelle. Tietysti kasvattajaehdokkaat tulisivat tutkituiksi ja haastatelluiksi koirien terveyden, luonteen, kasvatusperiaatteiden osalta.
Lisäksi käyttötuloksetkin kertovat taipumustaidoista.
Sitten haalisin kasaan mitä sairauksia geneettisesti on kultaisillanoutajilla paikannettu ja onko niihin testejä, ja olisiko mahdollista hankkia koira, joka on nuo taudit ainakin jo välttänyt. Muutenkin olisi hyvä että koira olisi mahdollisimman monipuolinen perimmältään. Kaukaa yhdistetyt vanhemmat. Pieni sukusiitoskerroin.
Vanhempien pitäisi olla melkoisen terveitä ja tietysti hyvä luontoisia.
Koiran itsessään tulisi olla kevytrakenteinen, kullanvärinen (kultainennoutaja), terverakenteinen, hoikkarakenteinen, liioittelematon, järkevän turkin omaava. Ei 40 kiloista raskasta koiraa, jonka nivelet kärsivät ja joka ei voi liikkua yhtä ketterästi kuin esi-isänsä ja jonka turkki on paksu ja liioiteltu ja jonka alla iho helposti tulehtuu.. Ei raskastekoista päätä, eikä lyhäkkää kuonoa. Metsästystaipumukset omaava alkuperäistarkoituksinen koira.
Löysin ainakin muutaman tautilöydöksen jo kultaisillenoutajille:
iktyoosi geenivirhe paikannettu
http://www.koirangeenit.fi/?x136493=164716
ainakin yksi perinnöllisen verkkokalvon rappeuman geenivirhe paikannettu
http://www.koirangeenit.fi/?x136493=148886
Onkohan Golden Ring tehnyt jotain näillä tutkimustuloksilla?Täytyypä kysyä.
Olen ajatellut että kultaisennoutajan hankkiminen voisi olla mahdollista moninaisilla tutkimustoimilla. Vertaisin koira.netistä ja Englannnin, tarvittaessa muiden maiden tietokantoja sukupuusta. Sukulaisiin sitten perehtyisin erityisesti terveyden osalta. Kuinka kauan koirat ovat eläneet? Mitä sairauksia on ilmennyt? Minkälaiset ovat lonkka, kyynär, silmä tutkimustulokset. Minkä verran syöpiä löytyy suvusta? Ovatko koirat lisääntyneet hyvin? Onko suvussa yhdistetty koiria monesta maasta, jolloin olisi todennäköisyyttä paremmalle monimuotoisuudelle. Tietysti kasvattajaehdokkaat tulisivat tutkituiksi ja haastatelluiksi koirien terveyden, luonteen, kasvatusperiaatteiden osalta.
Lisäksi käyttötuloksetkin kertovat taipumustaidoista.
Sitten haalisin kasaan mitä sairauksia geneettisesti on kultaisillanoutajilla paikannettu ja onko niihin testejä, ja olisiko mahdollista hankkia koira, joka on nuo taudit ainakin jo välttänyt. Muutenkin olisi hyvä että koira olisi mahdollisimman monipuolinen perimmältään. Kaukaa yhdistetyt vanhemmat. Pieni sukusiitoskerroin.
Vanhempien pitäisi olla melkoisen terveitä ja tietysti hyvä luontoisia.
Koiran itsessään tulisi olla kevytrakenteinen, kullanvärinen (kultainennoutaja), terverakenteinen, hoikkarakenteinen, liioittelematon, järkevän turkin omaava. Ei 40 kiloista raskasta koiraa, jonka nivelet kärsivät ja joka ei voi liikkua yhtä ketterästi kuin esi-isänsä ja jonka turkki on paksu ja liioiteltu ja jonka alla iho helposti tulehtuu.. Ei raskastekoista päätä, eikä lyhäkkää kuonoa. Metsästystaipumukset omaava alkuperäistarkoituksinen koira.
Löysin ainakin muutaman tautilöydöksen jo kultaisillenoutajille:
iktyoosi geenivirhe paikannettu
http://www.koirangeenit.fi/?x136493=164716
ainakin yksi perinnöllisen verkkokalvon rappeuman geenivirhe paikannettu
http://www.koirangeenit.fi/?x136493=148886
Onkohan Golden Ring tehnyt jotain näillä tutkimustuloksilla?Täytyypä kysyä.
tiistai 30. huhtikuuta 2013
Kissat ja koirat
Monella on nykyisin sisäkissoja ja samassa perheessä myös koiria. Kuinkahan hyvin tämä yhdistelmä toimii?
On olemassa kissan ja koiran välistä ystävyyttä.
Mutta varmaankin useammin käy niin, että koira jahtaa kissaa eikä kissa voi olla vapaasti omassa kodissaan, sisäkissan tapauksessa kyse on sitten koko kissan elämänpiiristä. Vaikka koira ei olisi satuttanut kissaa, tai kissa tässä vaiheessa puolustautuu kynsimällä, voi silti kissan elämä olla hyvinkin levotonta. Koska kissa on myös saaliseläin saalistajan lisäksi, se suhtautuu jahtaamiseen hyvin vakavasti. Kissa voi sitten liikkua kotona varovasti, olla hiljaisempi, eikä se voi levätä tai leikkiä rauhassa.
Miltä kissa vaikuttaa? Onko se levollinen ja tyytyväinen vai onko sillä varovainen ja pelokas ilme? Suhtautuuko koira kissaan kuin toiseen koiraan, vai kuten saaliseen?
Mitä sitten tehdä? No, kaikissa tapauksissa ei ole varmasti järkevää pitää näitä eläimiä yhdessä. Mutta tilanne voi helpottua opettamalla koiralle johdonmukaisesti että kissojen jahtaaminen ei ole sallittua, kissoille voi järjestää paljon oleskelupaikkoja sellaisille paikoille jonne koirat eivät pääse.
On tärkeää tarkkailla kaikkien kodin eläinten henkistäkin hyvinvointia ja ajatella eläinten parasta, voivatko kaikki eläimet elää yhdessä onnellisesti vai kärsiikö joku osapuoli?
Minusta ihannetapauksessa kissat saisivat liikkua vapaana ulkona, maaseudun rauhassa. Koirille kissojen jahtaus tai minkäänlainen kiusaaminen ei olisi sallittua. Kissoilla olisi tällöin hyvä mahdollisuus saada rauhaisa elinpiiri ja koirilla samoin.
On olemassa kissan ja koiran välistä ystävyyttä.
Mutta varmaankin useammin käy niin, että koira jahtaa kissaa eikä kissa voi olla vapaasti omassa kodissaan, sisäkissan tapauksessa kyse on sitten koko kissan elämänpiiristä. Vaikka koira ei olisi satuttanut kissaa, tai kissa tässä vaiheessa puolustautuu kynsimällä, voi silti kissan elämä olla hyvinkin levotonta. Koska kissa on myös saaliseläin saalistajan lisäksi, se suhtautuu jahtaamiseen hyvin vakavasti. Kissa voi sitten liikkua kotona varovasti, olla hiljaisempi, eikä se voi levätä tai leikkiä rauhassa.
Miltä kissa vaikuttaa? Onko se levollinen ja tyytyväinen vai onko sillä varovainen ja pelokas ilme? Suhtautuuko koira kissaan kuin toiseen koiraan, vai kuten saaliseen?
Mitä sitten tehdä? No, kaikissa tapauksissa ei ole varmasti järkevää pitää näitä eläimiä yhdessä. Mutta tilanne voi helpottua opettamalla koiralle johdonmukaisesti että kissojen jahtaaminen ei ole sallittua, kissoille voi järjestää paljon oleskelupaikkoja sellaisille paikoille jonne koirat eivät pääse.
On tärkeää tarkkailla kaikkien kodin eläinten henkistäkin hyvinvointia ja ajatella eläinten parasta, voivatko kaikki eläimet elää yhdessä onnellisesti vai kärsiikö joku osapuoli?
Minusta ihannetapauksessa kissat saisivat liikkua vapaana ulkona, maaseudun rauhassa. Koirille kissojen jahtaus tai minkäänlainen kiusaaminen ei olisi sallittua. Kissoilla olisi tällöin hyvä mahdollisuus saada rauhaisa elinpiiri ja koirilla samoin.
maanantai 29. huhtikuuta 2013
Eläinlääkärin suosittelemaa ravintoa
Eläinlääkäri on eläinten terveydenhoidon asiantuntija. Monet eläinruokamerkit mainostavat itseänsä eläinlääkärien suosittelemana, eläinlääkärien kehittämänä tms. Eläinklinikan pitäminen kytkeytyy yleensä vahvasti eläinruokien myyntiin. Yleisimmät merkit ovat Royal Canin ja Hill´s, ja paljon muitakin on.
Edellisessä postauksessa mainittu Minni-kissa sairastui vakavasti. Tutkimuksissa ei löytynyt muuta syytä kuin kohollaan oleva verensokeri. Niimpä eläinlääkäri sanoi että laitetaan Minni diabeetikkoruokavaliolle.
Kuten olen maininnut, kissa on lihansyöjä ja sen ravinnon pitäisi koostua lähes yksinomaan lihasta, tarkemmin ottaen ravinnon pitäisi olla koostunut samoin kuin kissan luonnonmukainen ravinto, esim. hiiri.
Kun sitten tarkastelemme eläinlääkärin Minnille määräämää "lääkeruokaa", näemme että tämä ruoka sisältää hyvin paljon viljaa. Hill´s ei suostu kertomaan tuotteidensa lihapitoisuutta.
Prescription Diet™ Feline w/d™ sisältää
Kanan- ja kalkkunanlihajauho, jauhettu maissi, maissigluteenijauho, selluloosa, jauhettu riisi, lihauute, eläinrasva, kaliumkloridi, kasviöljy, L-karnitiini, kalsiumsulfaatti, dikalsiumfosfaatti, tauriini, suola, vitamiinit ja hivenaineet. Sisältää EU:n hyväksymiä antioksidantteja.
Mielestäni kissanruoka joka sisältää paljon muuta kuin lihaa, ei voi olla kissalle terveellistä. Mielestäni on terveellistä ruokkia kaikkia kissoja kaikissa elämän ja terveydenvaiheissa mahdollisimman luonnonmukaisesti lihapitoisella ravinnolla.
Virstakiviongelmaisille kissoille, joiden ongelma liittyy siihen että kissa saa liian vähän nestettä, tarjotaan syötäväksi kuivia nappuloita "erityiskoostumuksella". Kissa saa luonnostaan tarvitsemansa veden suurimmaksi osaksi syömästään ravinnosta, eikä kuivaruokaa syövä kissa juo sitten tarpeeksi suhteessa ruoan kuivuuteen. Diabeetikko, jonka ei tulisi saada liikaa hiilihydraatteja laitetaan syömään paljon viljaa. Ylipainoinen kissa voi saada vähärasvaista ja korkea hiilihydraattista ruokaa, kun nimeomaan korkea rasvanmäärä on kissalle tärkeää ja liiat viljat/hiilihydraatit lihottavat.. Esimerkkejä riittää.
Klinikoilla myydyt ruoat ovat lisäksi hyvin kalliita. Jos lemmikinomistaja tarjoaisi kissalle laadukasta ruokaa, se ei maksaisi enemmän ja lisäksi säästyttäisiin sairaudenhoitokustannuksilta, kun kissa pysyisi terveempänä. Ruokaa voi myös tehdä itse.
Eläinlääkärit ovat perehtyneitä eläinten sairauksiin, eivätkä niinkään paljoa välttämättä eläinten ravitsemukseen. Opiskeluaikana eläinruokafirmat pyrkivät saamaan lääkärit puolelleen koulutuksella ja lahjoilla. Eläinlääkärit eivät itse siis välttämättä tiedä mitä ovat myymässä. Mutta onneksi löytyy myös lääkäreitä jotka ovat perehtyneet asiaan ja suosittelevat potilaille oikeasti terveellistä ruokaa.
Tärkeää on olla itse kriittinen ja tarjota eläimille laadukasta niille kuuluvaa ruokaa. Ethän itsekään syö jätteitä.
Edellisessä postauksessa mainittu Minni-kissa sairastui vakavasti. Tutkimuksissa ei löytynyt muuta syytä kuin kohollaan oleva verensokeri. Niimpä eläinlääkäri sanoi että laitetaan Minni diabeetikkoruokavaliolle.
Kuten olen maininnut, kissa on lihansyöjä ja sen ravinnon pitäisi koostua lähes yksinomaan lihasta, tarkemmin ottaen ravinnon pitäisi olla koostunut samoin kuin kissan luonnonmukainen ravinto, esim. hiiri.
Kun sitten tarkastelemme eläinlääkärin Minnille määräämää "lääkeruokaa", näemme että tämä ruoka sisältää hyvin paljon viljaa. Hill´s ei suostu kertomaan tuotteidensa lihapitoisuutta.
Prescription Diet™ Feline w/d™ sisältää
Kanan- ja kalkkunanlihajauho, jauhettu maissi, maissigluteenijauho, selluloosa, jauhettu riisi, lihauute, eläinrasva, kaliumkloridi, kasviöljy, L-karnitiini, kalsiumsulfaatti, dikalsiumfosfaatti, tauriini, suola, vitamiinit ja hivenaineet. Sisältää EU:n hyväksymiä antioksidantteja.
Mielestäni kissanruoka joka sisältää paljon muuta kuin lihaa, ei voi olla kissalle terveellistä. Mielestäni on terveellistä ruokkia kaikkia kissoja kaikissa elämän ja terveydenvaiheissa mahdollisimman luonnonmukaisesti lihapitoisella ravinnolla.
Virstakiviongelmaisille kissoille, joiden ongelma liittyy siihen että kissa saa liian vähän nestettä, tarjotaan syötäväksi kuivia nappuloita "erityiskoostumuksella". Kissa saa luonnostaan tarvitsemansa veden suurimmaksi osaksi syömästään ravinnosta, eikä kuivaruokaa syövä kissa juo sitten tarpeeksi suhteessa ruoan kuivuuteen. Diabeetikko, jonka ei tulisi saada liikaa hiilihydraatteja laitetaan syömään paljon viljaa. Ylipainoinen kissa voi saada vähärasvaista ja korkea hiilihydraattista ruokaa, kun nimeomaan korkea rasvanmäärä on kissalle tärkeää ja liiat viljat/hiilihydraatit lihottavat.. Esimerkkejä riittää.
Klinikoilla myydyt ruoat ovat lisäksi hyvin kalliita. Jos lemmikinomistaja tarjoaisi kissalle laadukasta ruokaa, se ei maksaisi enemmän ja lisäksi säästyttäisiin sairaudenhoitokustannuksilta, kun kissa pysyisi terveempänä. Ruokaa voi myös tehdä itse.
Eläinlääkärit ovat perehtyneitä eläinten sairauksiin, eivätkä niinkään paljoa välttämättä eläinten ravitsemukseen. Opiskeluaikana eläinruokafirmat pyrkivät saamaan lääkärit puolelleen koulutuksella ja lahjoilla. Eläinlääkärit eivät itse siis välttämättä tiedä mitä ovat myymässä. Mutta onneksi löytyy myös lääkäreitä jotka ovat perehtyneet asiaan ja suosittelevat potilaille oikeasti terveellistä ruokaa.
Tärkeää on olla itse kriittinen ja tarjota eläimille laadukasta niille kuuluvaa ruokaa. Ethän itsekään syö jätteitä.
Kissalle teurasjätteitä ja viljaa?
Onkohan
olemassa tutkimusta siitä miten huonolaatuinen ravinto vaikuttaa
kissojen terveyteen? Luulisin että esim. virtsatieongelmat ovat
melkein kokonaan huonon ravinnon syytä. Kuinka
voimme syöttää lihansyöjälle pääasiassa viljaa ja teurasjätteitä?! Tähän on tultava muutos!
Esimerkki tyypillisen kissanmärkäruoan (tämän tapaisia ovat esim. Whiskas, Kitekat) koostumuksesta:
Esimerkki tyypillisen kissanmärkäruoan (tämän tapaisia ovat esim. Whiskas, Kitekat) koostumuksesta:
Lihaa voi olla jopa vähemmän kuin tuo 4%, koska esim. Kitekatin märkäruoka sanoo "Koostumus: Lihaa ja lihaperäisiä tuotteita (josta 4% häränlihaa)" Joka tapauksessa määrä on tuhottoman pieni.
Kissanruokaa mainostetaan niin että tulee mielikuva laadukkaasta ruoasta, jonka sisällystä ei melkein tarvitsisi lukea. Aina kissalle ruokaa valittaessa, tulee katsoa ruoan sisältö. Jos et halua kiinnittää huomiota joka yksityiskohtaan, katso ainakin paljonko ruoassa on lihaa. Mitä enemmän, sen parempi.
Ruoassa näyttää olevan lihapaloja hyytelössä, mutta todellisuudessa on kyse jauhetusta massasta jossa on esim. 4-8% lihaa tai vielä vähemmän ja enimmäkseen massassa on teurasjätteitä ja viljaa.
![]() |
| Näyttää lihalta, mutta ei ole sitä. |
Kun kysyt ruoan lihapitoisuutta Hill´siltä tai Royal Caninilta, vastausta ei tule.
Hill´s: "Valitettavasti Hill's ei ilmoita Prescription Diet tuotteiden lihaprosentteja, koska PD tuotteet ovat eläinlääkärin suosittelemia, ja niissä (kuten nyt ruuissa yleensäkin) huomattavasti tärkeämpää olisi ruuan proteiinipitoisuus. Verrattaessa eri ruokia keskenään tulisikin juuri verrata niiden proteiinipitoisuutta kuiva-aineessa, valitettavasti tosin kaikilla valmisteilla tätä ei ilmoiteta."
Royal Canin:"Royal Canin ei julkaise tietoja ruokien lihapitoisuudesta. Meille tärkeintä on kissojen terveellinen ravitsemus ja tällöin ei voi tarkastella pelkästään lihapitoisuutta"
Todellisuudessa lihansyöjän ravitsemuksessa tulisi kiinnittää huomiota nimeomaan siihen lihanmäärään. Todellisuudessa Hill´s ja Royal Canin, sekä muut firmat haluavat käyttää ruoissaan mahdollisimman edullisia ainesosia, eli viljaa paljon. Tämä halutaan sitten salata mainostuksen alle. Yritykset eivät siis välitä lemmikkien hyvinvoinnista ollenkaan. Älä tue tällaista toimintaa, vaan valitse hyvä ruoka!
Minni kissa, pian 11 vuotta, leikattu naarasmaatiainen, sisäkissa. On syönyt enimmäkseen Royal Canin Indoor 27 raksuja sekä Whiskasin märkäruokia elämänsä aikana. Sitten Minni sairastui ja tutkimuksissa ei löytynyt selkeää syytä. Luulen että syy on Minnin ruokavaliossa. Siihen täytyy tulla parannus. Minnin ruokavalio on nyt entistä lihapitoisempi, tästä kerron toisessa postauksessa tarkemmin..
Tunnisteet:
Hill´s,
kissanruoka,
Kitekat,
lihapitoisuus,
märkäruoka,
Royal Canin,
teurasjätteet,
Whiskas
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Tyytyväinen koira
perushoito+ liikuntaa vapaana + henkistä työtä = tyytyväinen koira
Tuossapa peruskaava siiten miten koirasta tulee tyytyväinen. Tämän sisältö vaihtelee suuresti riippuen rodusta ja yksilöstä.
Tarkemmin
perushoito = pissilenkit 3-5 kertaa päivässä n. 15 minuutin kestoisia ja hihnalenkki ½h-1h
liikuntaa vapaana= ulkoilua vapaana esim. metsässä tai pihalla, tai paremman puutteessa koirapuistossa, jossa pääsee ilman hihnaa liikkumaan ulkona kaupungissakin. Tämä on sinänsä yksinkertaista, mennään ulos sopivaan paikkaan ja päästetään koira irti ja koira saa parasta tekemistä mitä se melkeimpä voi saada ihan itsestään.
henkistä työtä= metsästystyö, agility, toko, muu harrastaminen, pulmapelien ratkominen (esim. eläinkaupat pulmapelit kuten pallo jonka sisällä on nappuloita varten labyrintti, ruokaa pahvirasian sisässä auki revittäväksi, ruoan piilotus asuntoon tai ulos..), koirapuistossa henkinen aktivoituminen toisten koirien kanssa touhutessa, pallonnoutoleikit, reviirin partiointi pihalla, ym.
Vaikuttaa siltä että on olemassa koiria jotka voivat hyvin hyvinkin pienellä vaivalla. Näitä ovat esim. chihuahua ja bichon frise tyyppiset koirat. Sitten on koiria joiden henkistä ja fyysistä toiminnantarvetta on erittäin vaativaa tyydyttää, kuten bordercollie, bretoni..
Kuinka nämä vaatimukset menevät eri roduissa ja eri yksilöillä? Kuinka paljon joku tietty rotu sopii tietylle ihmiselle ja tietty ei? Koirien sisällä on yllättävänkin suuria eroja.
Tuossapa peruskaava siiten miten koirasta tulee tyytyväinen. Tämän sisältö vaihtelee suuresti riippuen rodusta ja yksilöstä.
Tarkemmin
perushoito = pissilenkit 3-5 kertaa päivässä n. 15 minuutin kestoisia ja hihnalenkki ½h-1h
liikuntaa vapaana= ulkoilua vapaana esim. metsässä tai pihalla, tai paremman puutteessa koirapuistossa, jossa pääsee ilman hihnaa liikkumaan ulkona kaupungissakin. Tämä on sinänsä yksinkertaista, mennään ulos sopivaan paikkaan ja päästetään koira irti ja koira saa parasta tekemistä mitä se melkeimpä voi saada ihan itsestään.
henkistä työtä= metsästystyö, agility, toko, muu harrastaminen, pulmapelien ratkominen (esim. eläinkaupat pulmapelit kuten pallo jonka sisällä on nappuloita varten labyrintti, ruokaa pahvirasian sisässä auki revittäväksi, ruoan piilotus asuntoon tai ulos..), koirapuistossa henkinen aktivoituminen toisten koirien kanssa touhutessa, pallonnoutoleikit, reviirin partiointi pihalla, ym.
Vaikuttaa siltä että on olemassa koiria jotka voivat hyvin hyvinkin pienellä vaivalla. Näitä ovat esim. chihuahua ja bichon frise tyyppiset koirat. Sitten on koiria joiden henkistä ja fyysistä toiminnantarvetta on erittäin vaativaa tyydyttää, kuten bordercollie, bretoni..
Kuinka nämä vaatimukset menevät eri roduissa ja eri yksilöillä? Kuinka paljon joku tietty rotu sopii tietylle ihmiselle ja tietty ei? Koirien sisällä on yllättävänkin suuria eroja.
lauantai 10. marraskuuta 2012
Eläimet kirjallisuudessa eri aikoina
1800-luvulla Sakarias Topelius lastentarinoissaan antoi eläimille oman merkittävän osansa. Eläinten puhetta ja tunteita ilmaistiin ja tuotiin esille että ne olivat osa jumalan valtakuntaa ja että oli tärkeää kohdella niitä hyvin. Luonnon petoja Topelius ei kuitenkaan suojellut. Linnut lauloivat kesäisin ylistäen kaunista luojan luomaa valtakuntaa. Luonto on kaunis, elävä, tunteva ja ihmeellinen. Se ansaitsee huolenpitomme ja ymmärryksemme. Kun lukee Topeliuksen lämpimästi kirjoitettuja satuja on hyvä huomata miten eläimillä on niissä oma osansa ja miten oikein ne usein kuvataan tuntevina, älykkäinä olentoina. Uskonnollisuus on Topeliukselle tärkeää ja upea luonto kuvaa jumalaa Topeliukselle hyvin.
1900-luvulla Konrad Lorenz kuvaa koiria älykkäinä eläiminä ja on ilmeisesti omasta mielestään hyvin tietävä ja tieteellinen henkilö. On aina ilo lukea eläinten sattumuksista ja niiden tunteista mielenkiintoisissa tarinoissa. Kuitenkin Lorenz vie älyllisyyden eläimissä vielä eri tasolle, hänelle eläimet ovat hyvin inhimillisiä. Lorenzin mielestä eläimet juonittelevat, kyräilevät, kostavat, eivätkä ole niin viattomia mitä sanotaan. Lorenz ymmärtää hyvin eläinten mieltä mutta kuitenkin eivätkö eläimet ole erilaisia mitä Lorenz kuvaa?
2000-luvulla koulun oppikirjoissa eläinten älyllisyys ja tunteet ovat hyvin varovaisesti käsitelty aihe. Henkisten ominaisuuksien arvioimisen vaikeus tieteellisesti on tehnyt vaikutuksensa. Saamme ihailla tapauksia eläinten oppimiskyvystä ja luonnon moninaisuudesta, mutta henkiset asiat jäävät varjoon. Onneksi tätäkin asiaa tutkitaan. Käsitys eläimistä jää taas vajaaksi.
Parhaiten eläimiä kuvataankin kirjallisuudessa silloin kun kertojana on eläimen omistaja joka on oppinut ymmärtämään eläimen mielenliikkeitä. On hyvin mielenkiintoista lukea tällaisia kertomuksia.
Kuitenkin eläinten ymmärrys ja luonne tapoineen ovat yhä meille mysteeri. Siitä oppii lisää eläimiä seuraamalla. Mutta aina lukee mielellään lisää eläintarinoita koska eläimet ovat niin kiehtovia!
Aiheeseen liittyen
Sakarias Topelius 1818-1898 (alunperin Zacharias Topelius) oli suomalainen kirjailja, toimittaja, historioitsija ja historian opettaja Helsingin yliopistossa. Hän vaikutti voimakkaasti suomalaisen kulttuurin ja isänmaallisuuden puolesta ja piti tärkeänä erityisesti suomalaisten lasten hyvää kasvatusta, johon hän pyrki kirjoillaan lapsille. Hänen teoksiaan joita tässä on tarkasteltu ovat mm. Lukemisia lapsille- sarja (julkaistu ruotsiksi vuodesta 1865 alkaen) ja Luonnon kirja(1868), joka oli hyvin kauan luonnontieteiden oppikirjana ala-asteikäisille lapsille Suomessa, muistaakseni jopa vielä 1900-luvun alussa.
Konrad Lorenz oli itävaltalainen lääkäri, biologi ja etologi. Tässä on tarkasteltu kirjoja
Koiran elämää (alunperin ilmestynyt 1950) ja Eläimet kertovat: Eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana (ilmestynyt alunperin 1949).
1900-luvulla Konrad Lorenz kuvaa koiria älykkäinä eläiminä ja on ilmeisesti omasta mielestään hyvin tietävä ja tieteellinen henkilö. On aina ilo lukea eläinten sattumuksista ja niiden tunteista mielenkiintoisissa tarinoissa. Kuitenkin Lorenz vie älyllisyyden eläimissä vielä eri tasolle, hänelle eläimet ovat hyvin inhimillisiä. Lorenzin mielestä eläimet juonittelevat, kyräilevät, kostavat, eivätkä ole niin viattomia mitä sanotaan. Lorenz ymmärtää hyvin eläinten mieltä mutta kuitenkin eivätkö eläimet ole erilaisia mitä Lorenz kuvaa?
2000-luvulla koulun oppikirjoissa eläinten älyllisyys ja tunteet ovat hyvin varovaisesti käsitelty aihe. Henkisten ominaisuuksien arvioimisen vaikeus tieteellisesti on tehnyt vaikutuksensa. Saamme ihailla tapauksia eläinten oppimiskyvystä ja luonnon moninaisuudesta, mutta henkiset asiat jäävät varjoon. Onneksi tätäkin asiaa tutkitaan. Käsitys eläimistä jää taas vajaaksi.
Parhaiten eläimiä kuvataankin kirjallisuudessa silloin kun kertojana on eläimen omistaja joka on oppinut ymmärtämään eläimen mielenliikkeitä. On hyvin mielenkiintoista lukea tällaisia kertomuksia.
Kuitenkin eläinten ymmärrys ja luonne tapoineen ovat yhä meille mysteeri. Siitä oppii lisää eläimiä seuraamalla. Mutta aina lukee mielellään lisää eläintarinoita koska eläimet ovat niin kiehtovia!
Aiheeseen liittyen
Sakarias Topelius 1818-1898 (alunperin Zacharias Topelius) oli suomalainen kirjailja, toimittaja, historioitsija ja historian opettaja Helsingin yliopistossa. Hän vaikutti voimakkaasti suomalaisen kulttuurin ja isänmaallisuuden puolesta ja piti tärkeänä erityisesti suomalaisten lasten hyvää kasvatusta, johon hän pyrki kirjoillaan lapsille. Hänen teoksiaan joita tässä on tarkasteltu ovat mm. Lukemisia lapsille- sarja (julkaistu ruotsiksi vuodesta 1865 alkaen) ja Luonnon kirja(1868), joka oli hyvin kauan luonnontieteiden oppikirjana ala-asteikäisille lapsille Suomessa, muistaakseni jopa vielä 1900-luvun alussa.
Konrad Lorenz oli itävaltalainen lääkäri, biologi ja etologi. Tässä on tarkasteltu kirjoja
Koiran elämää (alunperin ilmestynyt 1950) ja Eläimet kertovat: Eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana (ilmestynyt alunperin 1949).
Kirja-arvostelu David Taylorin teoksesta
Englantilaisen eläinlääkäri David C. Taylorin alunperin 1976 julkaisemassa kirjassa "Kun elefantilla oli hammassärky" on mielenkiintoisia tarinoita eläintarhaeläinten sairauksien hoidosta ennen vanhaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat ymmärtääkseni 50- ja 60-luvuille. Luultavasti osa asioista on keksittyä. On mielenkiintoista saada tietää lisää esim. antilooppien, tiikerin ja kamelien käyttäytymisestä. Taylor kertoo että hänestä mielenkiintoisinta on saada työskennellä eksoottisten eläinten parissa niiden sairauksia tutkien ja parantaen.
Taylor kuvailee kuinka hän on ollut mukana hankkimassa valaita eläintarhaan. Kun miekkavalas vangittiin Taylor mm. kuvaa valaiden naksuttavan, puhuvan toisilleen. Eläinten älykkyydestä on kirjassa monia esimerkkejä. On myös mielenkiintoista lukea kuinka anestesia ja hoito on suoritettu tuohon aikaan. Taylor puhuu myös eläinesityspuolen eettisestä sivusta. Hän arvostaa eläinten hyvää kohtelua, mutta kuitenkin kannattaa vankeutta näille eläimille.
Eniten kirjassa jääkin mietityttämään kuinka ihminen joka ymmärtää noin paljon eläinten älystä ja käyttäytymisestä ja joka ihailee ja kunnioittaa niitä, voi haluta vangita esim. miekkavalaan betonialtaaseen luonnosta, valaslaumasta otettuna?
Kirjassa kerrotaan mm. kiravista, keihäsantiloopista, orangista, valaista, norsuista, tiikeristä..
Taylor kuvailee kuinka hän on ollut mukana hankkimassa valaita eläintarhaan. Kun miekkavalas vangittiin Taylor mm. kuvaa valaiden naksuttavan, puhuvan toisilleen. Eläinten älykkyydestä on kirjassa monia esimerkkejä. On myös mielenkiintoista lukea kuinka anestesia ja hoito on suoritettu tuohon aikaan. Taylor puhuu myös eläinesityspuolen eettisestä sivusta. Hän arvostaa eläinten hyvää kohtelua, mutta kuitenkin kannattaa vankeutta näille eläimille.
Eniten kirjassa jääkin mietityttämään kuinka ihminen joka ymmärtää noin paljon eläinten älystä ja käyttäytymisestä ja joka ihailee ja kunnioittaa niitä, voi haluta vangita esim. miekkavalaan betonialtaaseen luonnosta, valaslaumasta otettuna?
Kirjassa kerrotaan mm. kiravista, keihäsantiloopista, orangista, valaista, norsuista, tiikeristä..
Tunnisteet:
David Taylor,
eläinlääkäri,
eläintarha,
eläintarhaeläimet,
villieläimet
lauantai 15. syyskuuta 2012
Huippukasvattajat?
Pekka Hannulan ja Marjo
Nygårdin kirja Kansainvälinen kasvattajakirja on esitelty
seuraavasti "22 eri koirarodun huippukasvattajaa seitsemästä
eri maasta kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan kasvattajina. Kirja
auttaa sekä kokeneita että kokemattomia kasvattajia omassa
kasvatustyössään."
Mielenkiinnosta
koirankasvatukseen luin kirjan ja valitettavasti jouduin pettymään.
Suurin osa kirjassa
mainituista kasvattajista oli tehnyt pentuja isä ja tytär-
yhdistelmästä ainakin kerran. Usein kun kunkin kasvattajaosion
aluksi kasvattaja esitteli oman rotunsa hän keskittyi paljon
kuvailemaan koiran ulkonäöllisiä piirteitä, tuntuu että henkisiä
ja käyttöomiaisuuksia ei arvostettu tarpeeksi.
Vaikutti siltä että
kasvattajat eivät ymmärtäneet rotunsa huonoa terveystilannetta,
esim. englanninbulldogeilla.
En ole varma tarjosiko
yksikään kirjan kasvattajista metsästysmahdollisuutta
metsästysrodulleen. Esimerkiksi mainittakoon yhdysvaltalainen
norjanharmaahirvikoirakasvattaja, jonka mukaan siellä
hirvenmetsästys oli kiellettyä. Weimarinseisojatkaan eivät kirjan
kasvattajilla päässeet metsälle. Englantilaisen
suomenpystykorvakasvattajan mukaan Englannissa ei harrastettu
suomenpystykorvien tyylistä metsästystä. Ja niin edelleen. Miksi
ottaa koira jos sille ei tarjota sitä käyttöä mihin se on
jalostettu? Ja miksi kasvattaa näitä koiria vielä lisää sitten?
Miksi ei ottaa ja kasvattaa koiraa suoraan sopivaan
käyttötarkoitukseen?
Lyhyesti sanottuna sain
vaikutelman että pääasia kasvattajilla olivat meriitit. Niitä oli
lueteltu pitkät pätkät ja niitä pyrittiin saavuttamaan lisää.
Koirien käyttöön ja harrastukseen ei oikein uhrattu aikaa eikä
pääsijalla ollut terveyskään. Käsitykseni mukaan pyrittiin
jalostamaan rotumääritelmän mukaan kauniita koiria ja menestymään
näillä ja siinä samalla pitämään terveys kuosissa. Tietenkin
mukana oli myös kiinnostus koiriin.
Hyvä asia oli että
useampikin kasvattaja piti siitä että heidän koiransa olivat hyviä
perhekoiria ja että he olivat iloisia siitä että olivat saaneet
hyvää palautetta koiristaan näiden omistajilta. Hyvää luonnetta
arvostettiin.
Minusta tuo on kaikkea muuta kun huippu koirankasvatusta.
Tunnisteet:
huippukasvattaja,
jalostus,
kasvattajat,
kasvatustyö,
Marjo Nygård,
Pekka Hannula,
sisäsiitos,
sukusiitos
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Fiksu kananen
Katsoin areenasta dokumenttia kanoista, jossa perehdytään niiden käyttäytymiseen ja älykkyyteen.
Oli mielenkiintoista saada tietää, että kanaemot viestivät poikasilleen silloin kun ne ovat vielä munia emon sisällä.
Ja että kukot houkuttelevat kanoja luokseen näyttämällä niille mistä kohtaa maasta löytää namupalan. Eivätkä kukot syö niitä.
Kävi myös ilmi, että kanoilla eleviestintä on jälleen kerran samantyylistä mitä ihmisilllä, hevosilla, koirilla ja kissoilla - nimittäin tuijotus on uhkaavaa ja päänkääntämisellä voit viestiä ystävällisyyttä.
Oli myös yllättävää saada tietää että kana voi pihalta napata sammakon tai hiiren. Olisi luullut että ne voivat noukkia hyönteisiä, mutta ei sentään tuon kokoista riistaa.
Varoitusäänet kanoilla on ilmasta tulevalle vaaralle ja maalla liikkuvalle vaaralle erikseen.
Ja niiden näkö on erinomainen! Kuten nyt lintumaailmassa yleensäkin.
Silmät toimivat itsenäisesti. Toinen silmä voi keskittyä syömiseen ja toinen ympäristön tarkkailuun. Ja liikkeet kanat näkevät erinomaisesti, kaksi kertaa ihmistä nopeammin.
Kanaparvessa on myös hyvin tärkeä rooli kukolla ja kanoilla, niin että kukko huolehtii kanojen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ja on samalla parven johtaja. Kanat ovat mielellään kukon suojeluksessa. Kukko sitten parittelee kaikkien kanojensa kanssa.
Kanat ansaitsevat hyvän elämän alle 20 linnun parvessa, kukkojen johtamana, ulkona reilun kokoisessa tilassa, mahdollisuudet avoinna niiden luontaisen käyttäytymisen toteuttamiseen. Häkissä eikä suurlattiakanalassa tuo ei ole mahdollista.
Linkki ohjelmaan:
http://areena.yle.fi/tv/1123211
Oli mielenkiintoista saada tietää, että kanaemot viestivät poikasilleen silloin kun ne ovat vielä munia emon sisällä.
Ja että kukot houkuttelevat kanoja luokseen näyttämällä niille mistä kohtaa maasta löytää namupalan. Eivätkä kukot syö niitä.
Kävi myös ilmi, että kanoilla eleviestintä on jälleen kerran samantyylistä mitä ihmisilllä, hevosilla, koirilla ja kissoilla - nimittäin tuijotus on uhkaavaa ja päänkääntämisellä voit viestiä ystävällisyyttä.
Oli myös yllättävää saada tietää että kana voi pihalta napata sammakon tai hiiren. Olisi luullut että ne voivat noukkia hyönteisiä, mutta ei sentään tuon kokoista riistaa.
Varoitusäänet kanoilla on ilmasta tulevalle vaaralle ja maalla liikkuvalle vaaralle erikseen.
Ja niiden näkö on erinomainen! Kuten nyt lintumaailmassa yleensäkin.
Silmät toimivat itsenäisesti. Toinen silmä voi keskittyä syömiseen ja toinen ympäristön tarkkailuun. Ja liikkeet kanat näkevät erinomaisesti, kaksi kertaa ihmistä nopeammin.
Kanaparvessa on myös hyvin tärkeä rooli kukolla ja kanoilla, niin että kukko huolehtii kanojen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ja on samalla parven johtaja. Kanat ovat mielellään kukon suojeluksessa. Kukko sitten parittelee kaikkien kanojensa kanssa.
Kanat ansaitsevat hyvän elämän alle 20 linnun parvessa, kukkojen johtamana, ulkona reilun kokoisessa tilassa, mahdollisuudet avoinna niiden luontaisen käyttäytymisen toteuttamiseen. Häkissä eikä suurlattiakanalassa tuo ei ole mahdollista.
Linkki ohjelmaan:
http://areena.yle.fi/tv/1123211
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Positiivinen koirankoulutus
Koiria on koulutettu monin eri menetelmin ja niistä varmaankin
aiemmin eniten vallalla ollut koulutusmenetelmä perustuu sekä
rangaistusten että palkkioiden käyttöön ja ihmisen johtajana oloon.
Koulutustapa josta puhun on niin sanottu perinteinen koulutustapa ja se
on ollut käytössä vuosikymmeniä. Tässä koulutustavassa korostetaan
koiran velvollisuutta totella omistajan käskyjä ehdotta. Perinteisessä
koulutuksessa esimerkiksi istuminen ja maahanmeno opetetaan laittamalla
koira istumaan kädellä avustamalla, menetelmistä riippuen saatetaan myös
satuttaa koiraa esimerkiksi nykäisemällä hihnasta. Tässä koira ei opi
kannustavassa hengessä ja itse yrittämällä ja kokeilemalla niinkään,
vaan esimerkiksi pakottamalla. Tässä menetelmässä koira ei välttämättä
ole oppinut asiaa, mutta sitä pidetään tottelemattomana tai dominoivana
ja sitä rangaistaan. Esimerkiksi hihnassavetämisongelmaa pyritään
hoitamaan nykimällä koiraa hihnasta sen sijaan että opetettaisiin
millaista käytöstä haluamme koiralta ja palkitsisimme siitä.
Menetelmässä kiellot korostuvat ja ne mitä koira tekee oikein jätetään
useimmiten huomiotta(esimerkiksi sisäsiisteyskasvatus).
Tämä
perinteinen koirankoulutusmenetelmä perustuu suurilta osin siihen
ajatukseen, että koira polveutuu suoraan sudesta (Canis lupus) ja että
koiran käyttäytyminen voidaan huomattavilta osin rinnastaa suden
käyttäytymiseen. Näin edelleen ajateltiin, että koirille olisi
luonnollista olla laumanjäsen ja kunnioittaa ja totella arvostettua
lauman johtajaa, joka tässä tapauksessa olisi sen ihmisomistaja.
Nykyisten
tietojen mukaan susien käyttäytyminen ei ole niin suoraviivaista.
Laumaa ei johda susipari, joka olisi "taistellut" tiensä huipulle. Lauma
on pikemminkin susiperhe. Lauma koostuu yleensä vanhemmista ja näiden
jälkeläisistä ja lisäksi laumassa voi olla vaihtelevan ajan muitakin
jäseniä, kuten vanhempien sukulaisia. On luonnollista, että vanhemmat
ovat pentujen johtajia ja että vanhemmat sisarukset ovat nuorempien
johtajia, tähän ei tarvita väkivaltaista välien selvittelyä tai
voimanosoitusta. Käsitys susien alfaparista on siis vanhentunut.
Upeita,
erittäin älykkäitä susia pidetään ympäri maailman vangittuina ihmisten
takia. Sudet ovat hyvin menestynyt laji ja ainoa este niille ovat
ihmiset, jotka tappavat niitä, vahingoittavat ja rajoittavat niiden
elinypäristöjä. Suomessa susi on erittäin uhanalainen, susia on
maassamme arviolta 150-160 yksilöä. Susien salametsästys on
halveksuttavaa.
Se,
ovatko koirat polveutuneet susista on myös nykyaikana kiistelty
näkemys. Joka tapauksessa koiralaji on yksi monista koiraeläinlajeista.
Koira on voinut syntyä esimerkiksi useista koiraeläinlajeista.
Ajattelipa
koiransa omistaja olevansa koiralleen vahva johtaja susien tapaan tai
koiran ystävä, sillä ei ole niin merkitystä, vaan näillä seikoilla:
ihmisen tulee kouluttaa positiivisesti, ihmisen ja koiran välisen
suhteen tulee olla hyvä, ihmisen tulee olla johdonmukainen ja reilu ja
koiran tulee tietää, että sen omistaja huolehtii siitä ja että koira voi
aina luottaa omistajaansa. Sellainen koulutus ja koirankohtelu, joka
luo positiivisia siteitä sinun ja koiran välille syventää suhdettanne.
Koira tekee pyyntöjen mukaan ja on onnellisempi koira, kun sillä on
luotettava ystävä omistajanaan. Lisäksi koira ei ansaitse huonoa
kohtelua ja tietenkin kun voit tehdä jonkun asian ystävällisemmin koiraa
kohtaan, se on paras tapa toimia. Jos jokin koulutustapa tuntuu sinusta
julmalta tai huonolta, niin sitä ei kannata toteuttaa. On myös
tarkkailtava koirasi olemusta, onko se jännittynyt, peloissaan ja muita
merkkejä.
Positiivisessa koulutuksessa keskitytään palkitsemiseen
rankaisun sijaan. Rankaisua käytetään vähän tai ei ollenkaan ja se asia
riippuu myös siitä, kuinka rankaisu ymmärretään. Naksutin on paras
koulutusväline. Naksutinkoulutuksessa koira yhdistää naksuttimen äänen
ruokapalkkioon. Naksuttimesta tulee koiralle voimakas palkkio, se on
voimakkaampi kuin pelkkä makupala tai jokin muu palkkio.
Naksutinkoulutuksessa se hetki jona koira tekee halutun toiminnon
merkitään kuin valokuvaamalla naksautuksella. Koira yhdistää oikeat
asiat toisiiinsa. Naksutin ikäänkuin luo yhteisen kielen kouluttajan ja
eläimen välille. Naksuttimen avulla voidaan erittäin monia hyvin
erilaisia eläimiä. Vääriä toimintoja ei huomioida. Naksutinkoulutuksen
perusteet ovat yksinkertaiset, mutta tärkeät hallita oikein, jotta ei
pilaa koulutusta. Vaarana on esimerkiksi, että naksautus yhdistyisi
väärään asiaan tai että naksautusta käytetään esimerkiksi luoksekutsuna.
Positiivisesti
koulutettu koira on itsevarma ja iloinen oppija, joka mielellään
toteuttaa pyyntöjäsi ja jota on hyvä kouluttaa. Naksuttimella koulutettu
koira tarjoaa kouluttajalle erilaisia temppuja saadakseen omistajan
naksauttamaan, tämä on hyvin erilainen tilanne perinteisin
koulutusmenetelmin koulutetusta koirasta. Koiran tarjoamaa toimintoa
voidaan muokata ja kehittää haluttuun suuntaan. Koko koulutus on aivan
erilaista kuin perinteisessä tavassa. Koira myös voi paremmin ja teidän
välinen suhteenne on parempi.
Hyviä linkkejä positiiviseen koirankoulutukseen tutustumiseen ja avuksi koulutuksessa:
http://www.canis.fi/artikkeleita/Positiiviseen
koirankoulutukseen keskittynyt Canis, jolla on omia kouluttajia, lehti
ynnä muuta. Tässä sivulla on Caniksen hyviä artikkeleita koirista ja
koirankoulutuksesta.
http://www.koiratarhat.com/29
Koiran koulutus:rankaisuja vai palkkioita? (perehdytään siihen, miksi
on parempi käyttää positiivista vahvistamista koulutuksessa, mitä
haittaa rankaisuista on ja mitä haittaa ja vaaroja on eräistä huonoista
välineistä koirankoulutuksessa)
http://www.freewebs.com/klikki/ Naksutinkoulutuksen perusteita ja käytännön opastusta alkuun
http://www.silvia.trkman.net/Naksutinkoulutusta
toteuttavan agilityssa hienosti menestyneen Silvia Trkmanin (12-time
World Team Member, 10-time National Champion, 2-time World Champion)
sivut. Our training kohdassa on tarkemmin hänen koulutusmetodeistaan.
Sivuilla on myös videoita tempuista ja muusta mitä hänen koiransa
osaavat. Koirat osaavat hienoja temppuja todella paljon. (englanniksi)
Alla
brittiläisen koirankouluttaja Victoria Stilwellin artikkeleita ja
tietoa positiivisesta koulutuksesta hänen sivuiltaan. Victoria Stilwell
kouluttaa positiivisesti, eikä usko johtajuusteoriaan.(englanniksi)
Taatusti hyviä kirjoja positiivisesta koulutuksesta:
- Naksutinkoulutusta koirille / Karen Pryor
- Koira ja delfiini : johdatus naksutinkoulutukseen / Karen Pryor
- Kaimio, Tuire 2007: Koirien käyttäytyminen. WSOY Helsinki.
- Klikkerikirja/Esa K. Viitala
- Etsintäkoira / Esa K. Viitala
Ennenkuin
naksutinkoulutusta sovellettiin koiriin, sillä koulutettiin delfiinejä.
Altaassa eläviä delfiinejä ei ollut helppo rangaista, eikä rankaisu
tuottanut tulosta. On väärin pitää delfiinejä altaassa vankina.
Delfiinit ovat erittäin älykkäitä nisäkkäitä, eivätkä ne voi hyvin
vangittuina. Suomessa delfiinejä on valitettavasti Särkänniemessä.
Delfiini on yksi maapallon älykkäimpiä eläimiä ja niillä on ilmeisesti
oma äänellinen kielikin, josta emme ole vielä perillä.
Lähteet:
kappale 1)
kennelliiton vihko
Viitala K., Esa 2003: Klikkerikirja. Doggy Style kustannus.
kappale 2)
artikkeli Whatever Happened to a Term Alpha Wolf, kirjoittanut L. David Mech. International Wolf Magazine (winter 2008) (International Wolf Centerin lehti) http://www.wolf.org/wolves/news/iwmag/2008/winter/alphawolf.pdf
Sekä kirjaan Boitani, Luigi & L. Mech, David (toim.) 2003: Wolves: Behavior, Ecology, and Conservation. Kustantaja, julkaisupaikka.
kappale 3) Tietoa koirien alkuperästä lisää mm. näistä lähteistä:
Kaimio, Tuire 2007: Koirien käyttäytyminen. WSOY Helsinki.
Kissan terveellinen ruokinta
Kissan ruoanlaatu on tärkeä asia, jonka kautta voi vaikuttaa siihen,
että tärkeä lemmikki eläisi mahdollisimman terveenä ja pitkään.
Kannattaa siis ruokkia kissansa mahdollisimman laadukkaalla ruoalla.
Jotkut tarjoavat kissallensa kaupan Whiskasia, Shebaa ynnä muita halpoja ruokia. Monet myös ostavat kissallensa eläinkaupasta esimerkiksi Royal Caninin kuivaruokaa, joka on varsin tyyristä. Silti kummallakaan ravinnolla kissa ei saa parasta mahdollista hoitoa. Mielestäni paras tapa ruokkia kissaa on kotona tehty ruoka, joka on oikein koostettu ravintoarvoiltaan ja joka on lisäaineetonta. Kotiruoka ei tarkoita ihmisten ruoantähteitä.
Jotkut tarjoavat kissallensa kaupan Whiskasia, Shebaa ynnä muita halpoja ruokia. Monet myös ostavat kissallensa eläinkaupasta esimerkiksi Royal Caninin kuivaruokaa, joka on varsin tyyristä. Silti kummallakaan ravinnolla kissa ei saa parasta mahdollista hoitoa. Mielestäni paras tapa ruokkia kissaa on kotona tehty ruoka, joka on oikein koostettu ravintoarvoiltaan ja joka on lisäaineetonta. Kotiruoka ei tarkoita ihmisten ruoantähteitä.
Kissa on lihansyöjä, loistava metsästäjä.
Sille liha on tärkeämpää kuin esimerkiksi ihmisille ja koirille. Kissa
syö luonnostaan pieniä ruoka-annoksia ja usein. Kissa on eläin, joka juo
vähän ja saa saa nestettä ravintonsa kautta. Kissalle ihanneravintoa on
esimerkiksi hiiri. Hiiren ravintosisältöä on käytetty mallina siitä,
mitä kissan ruoan tulisi sisältää. Mirjam Nummisen mukaan hiiren
ravintosisältö on seuraava: 70% vettä, 14% proteiinia, 10% rasvaa, 1-2%
hiilihydraatteja, alle 1% kuitua sekä hivenaineita.
Jos yrittää löytää kissalle hyvää ravintoa kaupan tarjonnasta, tulee näihin asiohin kiinnittää huomio:
Kissanruoissa
ainesosat on lueteltu niin että se ainesosa, jota on käytetty eniten on
ensimmäisenä ja seuraavaksi eniten käytetty toisena ja niin edelleen.
On hyvin tärkeää että ensimmäisenä listassa on joku liha ja että lihaa
on ravinnossa hyvin paljon.
Monet kaupan ja eläinkaupan
kissanruoat sisältävät paljonkin kasvisainesosia, kuten soijaa tai
viljoja. Kissat eivät voi käyttää hyväkseen kasvisproteiinia. Kissan
ravinnossa kasviksia tarvitaan erittäin pieni määrä. Paljon kasviksia
kissan ravinnossa on haitaksi. Kasviksista kissa saa kuitua. Kun
kissanruoissa mainostetaan niiden sisältävän jotakin terveellisiä
kasviksia kuten tomaattia, sen on kissalle yhtä aika tyhjän kanssa.
Mieluummin kannattaisi panostaa laadukkaaseen lihaan. Kuitenkin pieni
määrä kasviksia ravinnossa on tarpeellista.
Monet märkäruoat
sisältävät myös aivan liian vähän rasvaa. Kissa tarvitsee rasvaa
ravinnossaan aika paljon, eikä suuremmastakaan kuin kymmenen prosentin
rasvamäärästä ole ymmärtääkseni haittaa. Rasva on kissalle tietenkin
välttämätön ravintoaine, eikä sitä pidä olla liian vähän. Rasvaa pitäisi
olla ainakin 10 prosenttia ravinnossa.
Etsittäessä hyvää
kissanruokaa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että siinä olisi
tarvittavia vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita. Tauriini on
kissalle välttämätöntä. Sitä saa vain lihasta.
Monissa
kissanruoissa liha on peräisin eläinperäisistä sivutuotteista ja vain
tietyn prosenttiosuuden verran itse kanasta, härästä, ynnä muusta.
Eläinperäiset sivutuotteet ovat eläimestä saatavaa heikompi laatuista
ainesta, yleisesti käsitettynä roskapaloja. Laadukas kissanruoka ei
sisällä näitä. Tällaista ruokaa on vaikea löytää. Eläinperäiset
sivutuotteet eivät luonnollisestikaan ole yhtä ravitsevia kuin aito
liha.
Monet
kissanruoat sisältävät haitallisia lisäaineita, kuten säilöntäaineita
ja väriaineita. Kaikkein turvallisinta ja terveellisintä ruokaa on
sellainen, jossa noita ei ole. Esimerkiksi hapettumisenestoaine BHA on
tutkittu aiheuttavat syöpää. Sitä käytetään Royal Caninin ruoissa.
Väriaineet ovat turhia kissanruoissa. Eläintenruoissa voidaan
yksinkertaisesti ilmoittaa pienellä tekstillä, että tuote sisältää EU:n
hyväksymiä väri-, säilöntä- ja hapettumisenestoaineita, eikä itse
aineiden nimiä tarvitse ilmoittaa. BHA on hyväksytty EU:ssa ja sitä on
ihmistenkin ravinnossa, kuten monia muitakin hyväksyttyjä haitallisia
aineita.
On
hyvä myös huomioida pakkaus, jossa kissanruoka on. Voiko siitä liueta
tinaa kissan ruokaan? Onko pakkauksessa erittäin haitallista
bisfenoli-A:ta, joka aiheuttaa mm. syöpää?
Koska kissa luonnostaan
juo vähän, kuivaravinto eli raksut kuivattavat kissaa. Esimerkiksi
virtsakivet voivat aiheutua liian vähästä nesteensaannista. On
suositeltavaa ruokkia kissaa kosteammalla ravinnolla, joka on kissalle
luonnollista. Kissan hampaiden kuntoa eivät raksut välttämättä auta.
Jokin kovempi purtava, kuten esimerkiksi erilaiset koirille tarjottavat
kuivatut eläinten osat ovat hyväksi kissoille sopivan kokoisina paloina.
Hampaidenpesu on myös hyväksi.
Monet eläinlääkäriasemat
mainostavat esimerkiksi Royal Caninia. Eläinlääkärit eivät todellakaan
välttämättä ole perillä hyvästä kissan tai koiranravinnosta. Kannattaa
itse perehtyä ruokintaan ja tehdä omat päätökset kissan terveyden
hyväksi. Lisäksi kissojen ruokien kehittelyssä käytetään koe-eläimiä ja
kissanruokateollisuudella tehdään rahaa muun muassa eläinten terveyden
kustannuksella. Kissanruokinnassa on monia asioita johon perehtyä ja
joilla vaikuttaa kissojen elämään.
Erinomaista kissan märkäruokaa
en ole löytänyt valmisruokatarjonnasta. Sitä voi sen sijaan valmistaa
itse. Jos et aio itse valmistaa ruokaa, mikä ei ole ollenkaan vaikeaa ja
vaivalloista, kun siihen pääsee mukaan, niin toivon, että valitset
valmisruokatarjonnasta mahdollisimman hyvän vaihtoehdon kissallesi.
Kissojen raakaruokintaa:http://www.rawfedcats.org/index.htm
Mirjam Nummisen sivut, katso kissanruokinta kohdasta (ei raakaruokintaa täysin): http://www.ipsitilla.fi/ipssivukartta.htm
Kirja,
jossa tietoa kissan kotiruoasta: Kissallesi terveyttä ja pitkää ikää,
Mirjam Numminen, Kustantaja Karprint Oy.(ISBN 978-952-9748-60-0)
Linkkejä osiossa oikealla on Ruokinnasta kohdassa kissojen barffauksestakin linkkejä.
Valjaat vai panta koiralle? Valjaat ovat turvallisempi vaihtoehto.
Hyvät valjaat ovat koiralle turvallisempi ulkoiluvaruste kuin panta.
Panta ympäröi koiran kaulaa joka on hyvin herkkä alue. Pantaa
käytettäessä koiraan helposti sattuu. Kyseessä voi olla esimerkiksi
koiran säikähtäminen tai muu koiran tavoista riippumaton asia. Vaikka
koira osaisi kulkea kauniisti vetämättä hihnassa, aina voi tapahtua
jotakin joka synnyttää äkkinäisen nykäisyn. Eräs huonoimmista
pantavaihtoehdoista on metallinen kuristuspanta.
Noutajatalutinkin on
eräänlainen kuristuspanta. Kuristamaton panta on parempi panta kuin
kuristava, koska siinä koiraan ei satu niin helposti. Pannan koko pysyy
samana riippumatta koiran liikkeistä. Seuraavassa tietoa vaivoista,
joita voi seurata kuristavan pannan käytöstä.
“Kuristuspanta saattaa aiheuttaa seuraavanlaisia kaulavammoja:
(Suomennettu icon Petan sivulta)
(Suomennettu icon Petan sivulta)
Kaularangan
alue on herkkä, sillä alueella kulkevat pehmytkudosten suojaamana
kaluarangan ja nikamien lisäksi elimistön tärkeimmät hermot. Kurkun
puolella sijaitsevat herkkä kurkunpää sekä ruokatorvi, joilla ei ole
niskan puolta vastaavaa lihaksistoa suojanaan. Kaulan alueella sijaitsee
myös paljon imusolmukkeita, jotka ovat aineenvaihdunnan ja lymfaattisen
järjestelmän perusta. Koirankeho ei ole rakentunut niin, että se
kestäisi kaularangan alueelle kohdistunutta painetta.
Jo
hetkittäinen paineen ja ulkoisen voiman kohdistuminen näille alueille
jättää jälkensä. Kuristuspannan aiheuttama paine häiritsee
aineenvaihduntaa, verenkiertoa sekä imunestekiertoa. Lievimmillään
näistä aiheutuu koiralle hetkellisen epämiellyttävän olon lisäksi
lihaskipuja. Jatkuva kuristuspannan käyttö alkaa vähitellen näkyä koko
kehossa. Näiden lievempien oireiden lisäksi kuristuspannasta voi
aiheuttaa koiralle vakavia vammoja ja kroonisia kipuja muun muassa
seuraavissa tilanteissa:
- Heikotus hapen puutteen takia, tästä voi seurata pyörtyminen.
- Ruokatorven pehmytkudosvammat.
- Kurkunpään puristuminen, josta voi seurata jopa kurkunpään alueen luiden murtuminen.
- Kaularangan alueen nikama ja välilevyvammat
- Nikamien suojaaman selkäydinkanavan puristuminen voi aiheuttaa koiran osittaisen tai täyden halvaantumisen.
- Hermovammat, jonka seuraukset voivat heijastua ympäri koiran kehoa.
- Kaularangan alueella kulkevan vagus hermon vaurioituminen, joka säätelee kehon tärkeimpien elinten toimintaa, kuten sydämen, keuhkojen, maksan, virtsarakon, pernan sekä munuaisten toimintaa.
- Henkitorven puristuminen, joka voi olla hetkellinen mutta henkitorvi voi painua myös pysyvästi kasaan.
- Puristuksen aiheuttama äkillinen pään alueen paineen nousu voi aiheutua aivo- tai silmävamma. Paineen noususta voi seurata silmän pullistumisen ulos kuopastaan.”
- Ruokatorven pehmytkudosvammat.
- Kurkunpään puristuminen, josta voi seurata jopa kurkunpään alueen luiden murtuminen.
- Kaularangan alueen nikama ja välilevyvammat
- Nikamien suojaaman selkäydinkanavan puristuminen voi aiheuttaa koiran osittaisen tai täyden halvaantumisen.
- Hermovammat, jonka seuraukset voivat heijastua ympäri koiran kehoa.
- Kaularangan alueella kulkevan vagus hermon vaurioituminen, joka säätelee kehon tärkeimpien elinten toimintaa, kuten sydämen, keuhkojen, maksan, virtsarakon, pernan sekä munuaisten toimintaa.
- Henkitorven puristuminen, joka voi olla hetkellinen mutta henkitorvi voi painua myös pysyvästi kasaan.
- Puristuksen aiheuttama äkillinen pään alueen paineen nousu voi aiheutua aivo- tai silmävamma. Paineen noususta voi seurata silmän pullistumisen ulos kuopastaan.”
Lähde: http://koiratarhat.com/29
Voit itse soveltaa noita asioita siihen, mitä tavallinen kuristamaton panta voi aiheuttaa koiralle. Sekin voi satuttaa koiraa.
Valjaiden tulee olla tarpeeksi leveät ja hyvin istuvat. Pehmustuskin on hyvä.
Tunnisteet:
kaulapanta,
ketjupanta,
kipu,
kuristuspanta,
noutajatalutin,
pehmustetut valjaat,
valjaat
Lemmikin aktivointi
Koira ja kissa ovat älykkäitä eläimiä ja yksi niiden hyvinvoinnin
edellytys on mielekäs tekeminen, aivotyöskentely. On mukava nähdä
lemmikkinsä nauttivan tekemisestään! Mielekäs tekeminen on tärkeää
terveydelle ja hyväksi sille.Koiran aktivointi
- Metsässä ja luonnossa vapaana temmeltäminen. Paljon erilaisia maastoja, tasoja, haisteltavaa ja maisteltavaakin. Erittäin hyvää tekemistä koiralle!
-Jälkien tekeminen. Esimerkiksi vedetään meetvurstin palaa nurmikolla narussa. Sitten koira etsii ruoan. Netissä on tietoa jälkiharrastamisesta ja leikkisemmästäkin jälkien tekemisestä.
-Ruoan piilottaminen asuntoon, pahvirasiaan jonka saa hajottaa, jotta saa makupalan, maton alle, pyyhemyttyyn, ulos esimerkiksi lehtikasaan, erilaisen esineen alle kuten kupin alle, koiran pulmapelin käyttäminen. Kongiin ruoan piilotus. Oikeat luut.
-Temppujen opettelu ja tekeminen. Mukavat palkkiot.
-Piiloleikki omistajan kanssa.
-Leikkituokio.
-Lenkkeillessä maaston hyväksikäyttäminen niin että koiran pitää keksiä kuinka se pääsee luoksesi. Esimerkiksi aita, joka pitää kiertää.
Kissan aktivointi
-Kissan ulkoilu.
-Leikkiminen kissan kanssa. Vaihtelevia leluja, leikkipaikkoja ja tapoja.
-Ruoan piilotusta, erilaisia ruokia, kissoillekin on pulmapelejä. Esimerkiksi makupalaa, lelua vadissa, jossa on vettä voi kokeilla.
-Temppujen opettaminen ja temppujen tekeminen. Hyvät palkat!
-Mysteeriset uudet esineet kuten kävyt, pahvilaatikot, jännittävät materiaalit ja hajut. Kissasta on mukava tutkia niitä ja monet kissat haluavat mennä laatikohin.
-Kiipeilymahdollisuuksia paljon.
-Vessapaperin silppuaminen.
Jyrsijän aktivointi
-Sopivaa jyrsittävää. Pahvia, turvallista puuta, heinää. Sijoitetaan jännittävästi ja vaihtelevasti asumukseen (mutta turvallisesti).
-Uusia kalusteita vaihtelevasti, niin että ei kuitenkaan liikaa vaihdu tavarat.
-Kiipeilymahdollisuuksia, labyrintteja, vapaanajuoksemista lemmikin huomioonottaen.
-Kaivamis ja tunnelintekomahdollisuus niille, jotka siitä pitävät.
-Temppujen opettelu ja tekeminen, ainakin rotille.
-Sopivaa jyrsittävää. Pahvia, turvallista puuta, heinää. Sijoitetaan jännittävästi ja vaihtelevasti asumukseen (mutta turvallisesti).
-Uusia kalusteita vaihtelevasti, niin että ei kuitenkaan liikaa vaihdu tavarat.
-Kiipeilymahdollisuuksia, labyrintteja, vapaanajuoksemista lemmikin huomioonottaen.
-Kaivamis ja tunnelintekomahdollisuus niille, jotka siitä pitävät.
-Temppujen opettelu ja tekeminen, ainakin rotille.
Kanin aktivointi
-Ruoan saamiseen haastetta ja vaihtelua.
-Paljon vapaanaoloa.
-Ulkoilua.
-Ruoan saamiseen haastetta ja vaihtelua.
-Paljon vapaanaoloa.
-Ulkoilua.
Kaikille lemmikeille on hyvä mahdollisimman iso asumus!
Tärkeä juttu on myös lajitovereiden kanssa leikkiminen ja ajan viettäminen, niillä lajeilla, jotka eivät ole erakkoja. Temppuja on hyvä opettaa jyrsijöille, kissoille, koirille ja kaneille naksuttimella.
Tärkeä juttu on myös lajitovereiden kanssa leikkiminen ja ajan viettäminen, niillä lajeilla, jotka eivät ole erakkoja. Temppuja on hyvä opettaa jyrsijöille, kissoille, koirille ja kaneille naksuttimella.
Lisää ideoita:
Pienlemmikkien virikeopas, Helena Telkänranta
Voit halutessasi lisätä oman aktivointi-idean kommentoimalla. :)
Pienlemmikkien virikeopas, Helena Telkänranta
Voit halutessasi lisätä oman aktivointi-idean kommentoimalla. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)























